Ylläksen luontopolut

Katso reitit ja kuvat Ylläksen reitit -sivulta

Ylläksen huipun Historiapolku 700 m

Ylläksen huipulla kulkee Historiapolku, joka kertoo laskettelun historiasta Ylläksellä. Reitillä on myös maisemataulu, josta voi tunnistaa läheiset tunturit. Reitille pääsee gondolihissillä myös lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla. Reitillä on sen verran korkeuseroa, että pyörätuolilla liikkuessa mukaan tarvitsee avustajan.

Varkaankurunpolku 3 km

Suojaisassa kurussa vehreän lehtokorven taianomainen tunnelma sekä tunturipuron rauhoittava solina kutsuvat kaikenikäiset eväsretkelle. Varkaankurunpolku puikkelehtii kurun läpi vehreässä ja taianomaisessa lehtometsässä. Helpon ja lyhyen retkeilyreitin varrella kaikenikäisiä kulkijoita tarkkailevat yli 200-vuotiaat kuusivanhukset.

Kesänkijärven kierros 6 km

Kesänkijärven ympäri kiertävällä luontopolulla nautitaan hulppeista maisemista ja tutustutaan Ylläksen kiehtovaan kasvimaailmaan. Tasaisen ja helppokulkuisen hillapolun varrella on tulistelupaikka. Ruska-aikaan voit nauttia lättykahveista ja muista herkuista maisemakahvila Kesängin Keitaassa.

Pirunkurun ponnistus 8 km

Kesänkitunturin tähtipolulla on lupa taivastella, sillä sen aiheet eivät ole maan päältä – on aika siirtää katse ylös! Taivaallisiin tarinoihin voit tutustua polulla, joka lähtee Kesänkijärven parkkipaikalta ja kulkee Pirunkurun, Kesänkitunturin ja Tahkokurun kautta Nilivaaraan. Luontopolku on noin poronkuseman mittainen, ja sen varrella on kaksi laavua tulipaikkoineen. Reitin muutamat kosteikot on pitkostettu, joten kumisaappaita et tarvitse. Pirunkurun kivikkoinen nousu on vaativa.

Tuomikurun kierros 6 km

Elämä luonnossa on taistelua olemassaolosta. Luonnon päivällispöydässä kuolema ei ole kuokkavieras vaan isäntä, joka tarjoaa aterian. Saalistusjotos kertoo kuuden ”taisteluparin” kautta saaliiden ja saalistajien välisestä kamppailusta ja niistä konsteista, joita luomakunnalle on selviämistaistelua varten kehittynyt. Helppokulkuisella polulla et tarvitse kumisaappaita. Jotoksella virinnyttä nälkääsi voit tyydyttää Kahvikeitaan laavulla.

Kiirunankieppi 12 km

Hieno retki upeissa tunturimaisemissa odottaa! Tunturipaljakoiden karaistuneen asukin, kiirunan, nimikkopolku perehdyttää sinut Ylläksen alueen geologiaan. Vaikka Keskisenlaen kiertävän Kiirunankiepin pahimmat kivikot on porrastettu ja pitkostettu, niin tunturiin kiikkuminen vaatii kohtuullista kuntoa. Tulistelupaikaksi sopii Varkaankurun kota Kellostapulin kurun ja Varkaankurun risteyksessä.

Saivonkierros 3 km

Äkässaivon jylhiin maisemiin pääset vaivatta tutustumaan Saivonkierrosta tallustelemalla. Perillä sinua odottaa yksi Lapin mahtavimmista seitapahdoista ja kristallinkirkas lampi, Äkässaivo. Saamelaisen uskomuksen mukaan Saivoa asuttivat vainajat (saivo-kansa), joka eli onnellista elämää syvän järven pohjassa olevan reiän toisella puolella olevan “peilikuvajärven” rannoilla. Saivonkierroksen opasteissa kerrotaan metsä- ja vesiluonnosta sekä polun varren historiallisista kohteista, kuten muinaissaamelaisesta seidasta sekä peräpohjalaiseen talonpoikaiskulttuuriin liittyvästä niittyladosta. Polun varrella on kotoisa kota.

Moloslaen kierros 11 km

Vanhoja metsiä, aapasoita ja avotunturia – tämä polku esittelee peräpohjalaista luontoa kauneimmillaan. Polun opasteet tutustuttavat sinut alueen eläimistöön, geologiaan ja kulttuurihistoriaan. Eväitä voit nauttia Moloslehdon Porokämpässä tai viereisellä laavulla.

Laestadius-polku 20 km (Suomen puolen osuus)

Lars Levi Laestadius tuli Pajalan kirkkoherraksi vuonna 1849. Eipä aikaakaan, kun maineikasta saarnamiestä kuljettiin kuulemassa Sieppijärveltä asti. Entisaikain heinäntekijöiden ja kirkkokansan perinteinen kulkureitti on edelleen käytössä. Kunnostettua kulkuväylää voit kulkea Sieppijärveltä Lappean kautta aina Väylän länsipuolelle Pajalaan asti, jossa on mm. Laestadiusmuseo. Suomen puolella reitin varrella on mm. soidensuojelualue, Korkealehdon näköalatorni ja Kuurusenvaaran laavukirkko, Heinävuoman laavu ja muita taukopaikkoja. Polun pystyy taivaltamaan lyhyemmissä osissa, koska alueella risteilee metsäautotieverkosto.

Telatie – pitkospuureitti kylästä kylään

Alkuperäinen telatie rakennettiin vuonna 1878 yhdistämään Teuravuoman suoalueen laidoilla sijaitsevia kyliä. 2000-luvulla Kurtakon, Venejärven ja Teurajärven kyliä yhdistävä reitistö rakennettiin uudelleen. Telatietä pääset tutustumaan Suomen suurimpaan suoalueeseen. Reitin varrella voit tulistella laavulla ja ihailla suoerämaata luontotorneista. Ainutlaatuisen suoluonnon ohella retkelläsi tulee tutuksi sekä entisaikain niittykulttuuri että virkeät kolarilaiskylät. Lisätietoja: Osuuskunta Aarnivalkea, Jukka Kauppinen 040 558 1147.