Tuntureiden tien kierros
Kartta reitistä löytyy sivun alalaidasta.
Reitti kiertää päällystettyjä maanteitä pitkin ympäri koko Pallas-Yllästunturin kansallispuiston. Matkalta löytyvät Tunturi-Lapin hienoimmat maisemat, luontokohteita, kirkonkyliä palveluineen ja aitoja kyliä tunturien juurella. Kylissä ovat vielä voimissaan perinteiset ammatit kalastuksesta ja maataloudesta porotalouteen ja riekonpyyntiin. Kesäaikainen elämänrytmi valvottuine valoisine öineen ja pitkään nukuttuine aamuineen tarttuu luonnollisesti matkailijaankin. Aamuksi vaihtuva kesäyö on täynnä luonnon elämää.
Reitti kansallispuiston ympäri on kokonaispituudeltaan yli 250 km ja se on helposti pätkittävissä sopiviksi päivämatkoiksi. Majoituspaikkoja löytyy lähes joka kylästä. Pyöräily on kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua parhaimmillaan! Tunturientien varrella liikutaan kaikissa Tunturi-Lapin kunnissa, Kolarissa, Muoniossa, Kittilässä ja Enontekiöllä. Matkan varrella siirrytään kuusen metsänrajan pohjoispuolelle, ja samalla voi huomata tulleensa uuteen tunturientakaiseen maahan saamelaisten viralliselle kotiseutualueelle. Tuo kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat, ja se takaa saamelaisille tiettyjä kulttuurisia oikeuksia.
Kuusen pohjoisraja on monen muunkin eliön pohjoinen raja. Esimerkiksi kyytä ei sen pohjoispuolella juuri esiinny. Kuusimetsät vaihtuvat valoisiksi männiköiksi ja vielä pohjoisempana tunturikoivikoiksi. Tunturiluonto on täällä hyvinkin erilainen eteläisempiin alueisiin verrattuna. Luontoasioihin sekä paimentolaissaamelaiseen kulttuuriin voi tutustua Hetassa Skierrin eli Tunturi-Lapin luontokeskuksen Vuovjjuš - Kulkijat näyttelyssä.
Hetasta olisi helppo jatkaa matkaa myös Norjan puolelle Kautokeinoon, maailman saamelaisimpaan kaupunkiin, joka on rakentunut jokitörmälle puhtaaseen tunturikoivikkoon ja aukealle paljakalle. Mutta jos ollaan palaamassa kohti tunturien tämän puoleista maailmaa, niin silloin suunnataan kohti Palojoensuuta. Muita teitä ei ole kuin Kilpisjärvi - Tornio -maantie, Revontultentie, mutta se onkin varsin erämainen ollakseen läntinen pääreitti Norjaan. Aina sopivan tilaisuuden tullen kannattaa käydä kurkkaamassa Väylää, eli Tornion – Muonionjokea, jota Palojoensuusta pohjoiseen nimitetään Könkämäenoksi. Tuo Väylä, entinen kulkureitti ja nykyinen rajajoki on vahva ja väkevä virta, joka kuljettaa vettä alaspäin ja lohia ylöspäin. Vanha tunnettu lohijoki ei ole ihan entisissä voimissaan kalakantojensa suhteen, mutta työtä lohien säilymisen puolesta tehdään jokivarsikunnissa hartiavoimin niin kunnanisien kuin asukkaiden toimesta.
