Sulje

Sivukartta ja haku

Veden äärellä

Väylä

Mahtava Tornion–Muonionjoki – paikallisessa kielessä Väylä – on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Väylän kirkkaan veden matka alkaa Yläperän tunturipuroista ja päättyy yli 500 kilometrin päähän Perämeren pohjukkaan. Matkalle mahtuu pauhaavia könkäitä, kohisevia koskia ja rauhaisia sorapohjaisia nivoja lohen kutea. Väylän yläjuoksu halkoo laajoja erämaita ja alajuoksu jokilaakson vanhaa kulttuurimaisemaa. Väylä on pohjoisen elämän virta.

Pakasaivo 

Mahtava Pakasaivo on Lapin jylhimpiä paikkoja. Aikoinaan pahtaseinien reunustaman Saivon uskottiin olevan kaksipohjainen ja kalojen välillä katoavan pohjassa olevasta reiästä aliseen maailmaan. Pakasaivon risteys sijaitsee n. 12 km Äkäslompolosta Kolariin päin. Risteyksestä on Pakasaivolle matkaa n. 10 km.  

Kuerlinkat 

Rauhallisesti virtaileva Kuerjoki villiintyy viimeisellä kilometrillään: joki kuohuu komean kurun pohjalla kohti Äkäsjokea. Vallaton vauhti huipentuu kahteen linkkaan, putoukseen, joista osaavimmat uskalikot saattavat tulva-aikaan syöksyä kajakeilla alas.

Liikennettä on myös vastavirtaan – meritaimenet mielivät yläjuoksun rauhallisille somerikoille kutemaan. Entisaikain kalamiehet pyysivät putouksista ylös yrittäviä taimenia nokkelasti: linkan alle laitettiin pajukontti, johon hypyssään epäonnistuneet kalat putosivat.

Kesänkijärvi

Kesänkitunturin ja Kellostapulin välisessä laaksossa sijaitseva Kesänkijärvi on ainutlaatuisen kaunis paikka. Kalaisaa järveä reunustavat aarnimetsät ja rehevät lähteiköt; kehystävät kauniin harmaat tunturiseinät. Tyynellä ilmalla veden peilikuvamaisema rikkoontuu siikaparven tuikkeihin ja saalistavan taimenen iskuun. 

Pyhäjärvi

Tuntureiden ja aarnimetsien kehystämä Pyhäjärvi on kappale kauneinta Lappia. Lähteinen järvi on syvä ja kirkas: näet jopa kymmenen metrin syvyyteen! Jos viihdyt raikkaassa vedessä, niin snorkkeli ei siis ole hullumpi varuste ottaa matkaan...

Pyhäjärvi ja sen vieressä oleva Kukasjärvi ovat aina olleet eränkävijäin suosiossa, mistä merkkeinä maastosta löytyy peurakuoppia ja vanha kalakenttä. Nykyään järvestä voi saada monenlaista kalaa: siimasi päässä teutaroiva kala saattaa olla nieriä, taimen, harjus tai siika. Järven rannalla on autiotupa sekä kaksi hyvin hoidettua taukopaikkaa. 

Äkässaivo - jylhä palvospaikka

Äkässaivon jylhät maisemat näet poikkeamalla Peurakaltiolta Äkäslompoloon vievältä ladulta reilun kilometrin hiihdon jälkeen kivenheiton oikealle. Alapuolellasi näkyy yksi Lapin mahtavimmista seitapahdoista ja kaunis Saivolampi. Saamelaisen uskomuksen mukaan Saivoa asuttivat vainajat (saivo-kansa), joka eli onnellista elämää syvän järven pohjassa olevan reiän toisella puolella olevan “peilikuvajärven” rannoilla. Jos haluat tutustua upeaan Äkässaivoon tarkemmin, lumikenkäile! Saivolammen yläpuolella, kesäreitin varressa, on viihtyisä kota.

Äkäsmylly 

Äkäsjoen rauhallisen juoksun katkaisee heti alkuunsa monihaarainen putous, jonka kuohuja hyödyntää v. 1946 rakennettu vesimylly. Edelleen toimintakelpoisen viljamyllyn lisäksi rakennuskantaan kuuluu paikalle siirretty riihi ja muita rakennuksia.

Äkäsjärvi

Yksi alueen suurimmista järvistä on kaunis Äkäsjärvi, jonka saaret ja pitkä vuonomainen pohjukka houkuttelevat vesiretkelle. Vaihtelevien maisemien lisäksi järven nähtävyyksiin kuuluu itärannalla oleva pieni seitakivi, joka muistuttaa ihmiskasvojen profiilia. Kiven viereen on kasattu moderni, alttarimainen rakenne, joka koostuu noin 25 cm läpimittaisesta laakakivestä ja sen ympärille asetelluista pikkukivistä. Seidan itäpuolella on useita lähes maatuneita peuranpyyntikuoppia.