Sulje

Sivukartta ja haku

Tunturit ja muut huiput

Niesakero, 409 mpy.

Luosun kylän eteläpuolisia maastoja hallitsee Niesakero. Kivisen keron laelta avautuvat maisemat ovat vaivan väärtit. Niesakeron maastot ovat puhutelleet myös entisaikain ihmisiä: keron lähistöltä on löydetty kaksi kelomäntyä, joihin on 1800-luvun alussa veistetty kolme ihmishahmoa.

Kiuaskero, 431 mpy.

Komeiden vanhojen metsien ympäröimä Kiuaskero on oiva päiväretkikohde: testaa suunnistustaitosi! Keron jylhällä huipulla riittää kauniita kiviä katsottavaksi, eikä maisemissakaan ole moittimista – ympärillä aukeaa metsäisten vaarojen mosaiikki, joka idässä kasvaa Ylläksestä alkavaksi ylvääksi tunturiketjuksi. Kiuaskero on myös osa kulttuuriperintöämme. Tähtitieteilijä F. G. W. Struve selvitti 1800-luvun alkupuolella maapallon kokoa ja muotoa Jäämereltä Mustalle merelle ulottuvilla kolmiomittauksilla. Omassa rauhassaan sijaitseva Kiuaskero on yksi tämän UNESCOn maailmanperintöluetteloon hyväksytyn Struven ketjun mittauspisteistä.

Kuertunturi, 446 mpy.

Äkäslompoloa idästä kehystävän Kuertunturin valloitus on yksinkertaista: korkeimmalle nousevan kaavatien päästä lähtee polku, jota puoli tuntia kipuamalla päädyt huipulle. Polun vartta reunustavat aihkit, lakkapäiset ikipetäjät. Kun kerran ylämaissa olet, niin anna alamaiden odottaa ja astele kohti etelää. Kun aikasi maleksit kivi- ja mustikkamatoilla, päädyt viehättävälle rotkolle, jonka reunalla on soma istuksia lepuuttamassa jalkoja ja mieltä.

Yllästunturi, 719 mpy.

Yllästunturi on Länsi-Lapin maamerkki. Ympäröivää maastoa yli 500 metriä korkeammalta tunturilta näkyy reilusti yli sadan kilometrin päähän – kaikkiaan suuri osa Lapin pinta-alasta siis. Suhteellisen korkeuseron perusteella Ylläs on suomalainen suurtunturi. Ylläksen voit valloittaa lännestä luonnonkivillä loikkimalla, pohjoisesta tietä tallustelemalla tai kaakosta mukavasti gondolihissillä.

Keskinen laki, 615+ mpy.

Yllästunturin matalampi huippu, Keskinen laki, on alueen korkein luonnontilainen paikka. Helposti valloitettava Keskinen laki on oiva paikka tutustua tunturiluontoon: kivien kupeesta voit yhyttää kesyn kiirunan ja löytää aidon tunturikasvin, vaaleanpunakukkaisen sielikön. Huipun lisäksi käymisen arvoisia kohteita ovat Kellostapulinkurua kohti viettävät sokkeloiset uomastot ja tunturin etelärinteen jylhä kuru.

Kellostapuli, 503 mpy.

Pystypäinen Kellostapuli on Ylläksen ylväs pikkusisko. Topakka tunturitytär leikkii vaikeasti valloitettavaa: kolmesta suunnasta sen uumat ovat niin jyrkät ja louhikkoiset, että vain varmajalkaiset rohkelikot tohtivat tunturinhelmasta huipulle kavuta. Neiti Kellostapulilla on onneksi auvoisa aamuluonto; nousevan auringon säteille se tarjoaa helpon reitin hipiäänsä hyväilemään. Ota siis säteilevästä vinkistä vaarin: idästä, tunturiselännettä talsien, huiputat tunturineidon hymyhuulin.

Kukastunturi, 477 mpy.

Karilan riippusiltaa Äkäsjoen yli. Kolmen kilometrin loiva nousu mäntykangasta myöten. Jyrkkenevää rinnettä metsänrajaan ja paljakalle. A vot – huippu! Kukastunturi on yksi helpoimmista tuntureista valloittaa. Kiiku huipulle leppoisasti hikeä valuttamatta tai huhki ylös juosten. Valinta on sinun. Perillä näköalat palkitsevat vaivan. Pohjoisessa katseen vie Pallakselle kerojen katkeamaton ketju; idässä, lähes käsin kosketeltavissa, on Lainiotunturi ja etelässä kohoaa Ylläs kauneimmillaan.

Kesänkitunturi, 535 mpy.

Kesänkijärven lähteestä pullo täyteen vettä. Polkua ylös ikipetäjien lomaan. Kilpikaarnaisia runkoja, kaatuneita keloja silmänkantamattomiin. Kuukkeleita lehahtelee. Palokärjen huuto. Ylös metsänrajaan; maapuulle taukoa istumaan. Pirunkurua ylös kapuamaan. Kiveltä kivelle. Askel askel. Askel. Juomatauko. Henkeäsalpaavat maisemat. Kuru taittuu tunturiksi, kivet nummeksi. Vasemmalla matalampi huippu. Aikaa on – siis selännettä itään kohti tunturin korkeinta kohtaa. Nojailua huipun kivikasaan. Kaukana kiire. Hetki pysähtyy. Ohiliitävä korppi rikkoo lumouksen ja näyttää tietä Tahkokurun laavulle. Liekit tanssivat nuotiossa. Paluumatkalla askel on kevyt. Retki Kesänkitunturiin on klassikko.

Lainiotunturi, 613 mpy.

Jos haluat päästä arjen yläpuolelle, Lainiotunturi on paikkasi. Kävele huipun ohi tunturin itäreunan nummikaistaleelle. Asetu aloillesi. Riisu arki pois. Pue yllesi pilvet; jalkoihisi erämaat. Kääriydy tunturipeitteeseen. Lainiotunturin nähtävyydet eivät lopu huippuun ja itäsivun jyrkänteen upeaan maisemaan. Tunturin luoteissivulta löydät Lumikurun, joka on nimensä arvoisesti hyvä paikka esim. juhannushiihtoihin. Samalla kannattaa ihailla jääkauden jälkiä: kurun lähistöllä tunturinrinnettä vyöttää peräti toista sataa lieveuomaa.

Pyhätunturi, 490 mpy.

Monilakinen Pyhätunturi on houkutteleva retkikohde yläilmoissa viihtyvälle – vaikka tunturi ei ole metreissä korkea, niin sen laajalla paljakalla on tilaa hengittää. Pidä varasi: hulppeat maisemat ja helppokulkuinen tunturinummi viekoittelevat helposti kiertämään aiottua pitemmän lenkin!

Äkäskero, 508 mpy.

Keskellä Ylläs–Pallas tunturiketjua kohoaa komea Äkäskero. Etelästä käsin leppoisimmin valloitettavissa olevan keron numminen laki on kapea mutta pitkä. Pohjoisuuden merkkinä paljakalla kasvaa mm. riekonmarjaa, ruskan hehkuvaa väriläiskää. Katso huipun liepeillä olevia huvimajamaisia kuusiryhmiä kunnioituksella: vaikka niitä ei ole koolla pilattu niin ikää niillä piisaa. Ankarissa oloissa kuusi lisääntyy kasvuttomasti; niinpä kerolla kasvava kuusiklooni on monta sataa vuotta vanha. Todellinen yllätys paljastui Keski-Ruotsissa, jossa vastaavan kuusikloonin iäksi paljastui huikeat 9 550 vuotta!

Aakenustunturi, 565 mpy.

Edessäsi tunturi taivasta tunnustelee. Jatka; voit pian pilveä koskettaa. Tunturin päällä kymmenen tuhatta askelta. Riisu reppu, tuuli kuivaa selän. Kotkanhuuto korviasi koskettaa. Ympärilläsi horisontti maata hyväilee. Allasi porotokka suolla laiduntaa. Sielussasi avara maailma hengittää.

Iso-Totovaara, 380 mpy.

Peninkulmaisen Aakenustunturin jatkeena oleva Iso-Totovaara on verraton maisemapaikka. Sen Haavepaloksi ristityltä laelta avautuu Aakenuksen kattilalaakso koko komeudessaan. Matkalla kannattaa koukata vaaran itäsivun erityisen upeiden ikimetsien kautta.

Linkukero, 466 mpy.

Äkäskeron itäinen pikkuveli, Linkukero, on passeli päiväretkikohde. Linkukerolle kannattaa patikoida Hotelli Äkäskeron läheltä lähtevää 10 kilometrin ympyrälenkkiä pitkin. Reitti nousee vähitellen tunnelmallisten ikimetsien läpi kauniille kerolle, jolta aukeaa hieno maisema itään, Neuvo-Pietarin laajaan suoerämaahan. Huipun lähellä on kaunis pieni lampi, Linkusilmä, jonka rannalla olevassa kodassa on mukava istua tulilla.