Ylläksen historiaa

Äkäslompolon ensimmäinen kiinteä rakennus valmistui länsirannalle vuonna 1740. Sittemmin palaneen talon paikalle rakennettiin vuonna 1875 Tanon talo joka on yhä samalla paikalla nykyisen Tiurajärventien alussa.

Ylläsjärven kylän perustajana pidetään Erkki Ylläsjärveä, joka osti järven rantoineen ja lompoloineen kahdella kalanelikolla (tynnyrillä) 1760-luvulla.

Matkailu yleistyi Ylläksellä 1930-luvulla, kun paikalliset ihmettelivät etelämpää tulevia tunturihiihtokursseille tulevia “tyhjänhiihtäjiä”. Äkäslompolo oli pieni 14 talon kylä ja asukkaat majoittivat matkailijoita aluksi taloihinsa. Ylläsjärvelle matkailijoita majoitettiin kylän kolmessa talossa.

Ensimmäiset majoitusrakennukset rakennettiin 1940-luvun lopulla Äkäslompoloon. Kylään saavuttaessa viimeiset 30 km hiihdettiin ja tavarat kuljetettiin hevosella tai porolla, kunnes 1950-luvulla valmistui maantie kylälle ja alkoi myös säännöllinen linja-autoyhteys.

Jouni Kaulanen avasi talonsa alakertaan Äkäslompolon ensimmäisen kaupan vuonna 1950. Jounin Kauppa muutti vuonna 1980 nykyisin Jounin Kauppakeskuksena tunnettuun rakennukseen ja lopulta vuonna 2008 nykyiselle paikalleen.

Ensimmäinen latukahvila avattiin Tuomikuruun, jossa on yhä kamiinan jäänteet nähtävissä. Ylläksen ensimmäinen “lasketteluhissi” rakennettiin v. 1957 Varkaankuruun – hiihtäjät vedettiin kuplavolkkarin moottorilla ylemmäs tunturiin.

Ylläsjärvelle avattiin Eelin Kauppa v. 1963 ja kylän ensimmäinen majoitusrakennus valmistui vuonna 1968.

Hiihtolatujen koneellinen hoito alkoi 1970-luvulla Metsähallituksen toimesta ja uutta erämaakahvila Kotamajaa piti Uuttu-Kalle. Nykyisen kaltainen latujen hoito juontaa 80-luvulle Äkäslompolon matkailu ry:n perustamisesta.

Suomen ensimmäiset kansallipuistot perustettiin 1938 ja tällöin sai alkunsa myös Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Luonnonsuojelualue kattoi aluksi tunturiketjun pohjoisosan, Pallas- ja Ounastunturin, ja vuonna 2005 Ylläksen alue yhdistettiin siihen.

Matka Äkäslompolosta Ylläsjärvelle helpottui merkittävästi kun Maisematie avattiin vuonna 2006. Aiemmin tunturin puolelta toiselle piti ajaa pitkähkö lenkki Luosun kautta.

Nykyisin Ylläs on kaikkien luonnosta nauttivien ulkoilijoiden mekka valtavine latuverkostoineen, parhaimpine maastopyöräilyreitteineen ja Suomen pisimpine laskettelurinteineen.

Lisää luettavaa

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston historiasta kertova erinomainen teos Acerbin Keinosta Jerisjärven tielle on luettavissa sähköisessä muodossa ilmaiseksi. Huomaa että PDF-tiedosto on iso (200 megaa) joten sen lataus kestää hetken.

Ylläksestä ja Äkäslompolosta on julkaistu useita kirjoja, joita löytyy mm. luontokeskuksen kirjastosta.

Äkäslompolo.fi-sivustolle on koottu kylän historiaa ja kuvia.

Yllasjarvi.com-sivustolle on koottu kylän historiaa

Tutustu kylien Kolariin

Ylläs sijaitsee Kolarin kunnassa Tunturi-Lapissa, Ruotsin rajan tuntumassa. Kolari tunnetaan Ylläksen lisäksi Tornion-Muonionjoen eli Väylän molemmin puolin vaikuttavasta meänkielisestä kulttuurista ja lohen kalastuksesta.

Rajaton meänkieli kuuluu myös Kolarin murteessa – puhuthaan hoon päältä. Kolarin kirkonkylällä voi vierailla vaikkapa saaren vanhassa kirkossa, hiihdellä olympiavoittajan Teuran lenkillä tai käydä ostoksilla rajasillan toisella puolella Pajalassa aidossa ruotsalaisessa kyläkaupassa.

Tornionjokivartta myötäilevä lohitie Kolarista Pelloon on hieno maisemareitti, jonka varrella kannattaa pysähtyä katsomaan Tornion- ja Muonionjokien yhdistymistä Lappean kylän kohdalla.

Euroopan suurin aapasuo sijaitsee Kolarissa: Teuravuomaa halkovaa opastettua reittiä pitkin pääsee tutustumaan kauniin suoluonnon lisäksi myös Kolarin järvikyliin.

Kylien Kolari tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa, kuten Nuottavaaran tammikuiset koiravaljakkokilpailut, Sieppijärven kotiseutumuseon, Pasmajärven myllyn luontopolkuineen ja Vaattojärven paviljongin kesäiset lavatanssit.

Tervetuloa Kolahriin!

Kylienkolari.fi Kolari.fi