Sulje

Sivukartta ja haku

Latureittiopas

Seitsemän tunturin sylissä kiertelevä Ylläksen alueen 330 kilometrin latuverkosto takaa hiihtäjälle runsaasti vaihtoehtoja. Tämä opas on tarkoitettu latukartan tueksi suunnitellessasi etukäteen seuraavaa päiväretkeä, tai vaikkapa viikon hiihto-ohjelmaa! Esimerkkireiteistä valitsemalla tai reittejä yhdistelemällä löydät joka päivälle mieleisesi vaihtoehdon.

Tässä oppaassa on selostettu vain osa Ylläksen laajasta latuverkosta. Jos majapaikkasi ei ole aivan reitin varrella, laduille pääset helposti bussilla. Sopivia pysäköintipaikkoja omalle autolle Äkäslompolossa ovat mm. Riemuliiterin piha sekä Luontokeskus Kellokkaan ja Ylläs-Skin rinteiden pysäköintialue. Ylläsjärvellä pysäköintialueen löydät ihan ladun vierestä, Hiihtokeskus Iso-Ylläksen Länsirajan pysäköintialueelta, Aurinkotuvalta sekä koiraladun varresta Lintutornin risteyksestä Kotarovassa.

1. Äkäslompolo - Kotamaja-Kukaslompolo - Äkäslompolo
2. Äkäslompolo - Velhonkota - Äkäslompolo
3. Äkäslompolo - Kesängin keidas - Latvamaja
4. Ylläksen ympäri 1
5. Ylläksen ympäri 2
6. Ylläsjärvi - Iso-Ylläs - Aurinkotupa - Ylläsjärvi
7. Ketunlenkki
8. Myllyhiihto
9. Äkäslompolo - Latvamaja - Karhukota - Kotamaja - hangaskuru - Äkäslompolo
10. Ylläsjärvi - Lainion krouvi - Villen kämppä - Latvamaja - Ylläsjärvi
11. Äkäslompolo - Tunturijärvi - Luosu - Velhon kota - Äkäslompolo
12. Kukastunturin valloitus
13. Äkäslompolo – Elämänluukku – Äkäslompolo
14. Elämänlenkki
15. Valaistut ladut
16. Koiraladut

Aakenushiihto: torstaisin kevätviikoilla sään salliessa. Bussikuljetus Totovaaraan, lisätietoja ajankohtaisesta Kuukkelista tai Ylläksen Matkailuinfosta +358 40 550 2424

1. Äkäslompolo – Kotamaja – Elämänluukku – Äkäslompolo

Pituus: 20 – 23 km lähtöpaikasta riippuen
Taso: Pääosin helppo, keskivaikea n. 3 km:n matkalla

Reitille pääsee kaikilta kyläkeskuksen majoitusalueilta. Kauempaa tuleville paras lähtöpaikka on Riemuliiteri, jonka pihassa on pysäköintitilaa.

Äkäslompolo-järveltä hiihdetään Karilan risteykseen, mistä opasteiden mukaan noustaan Kukastunturin rinnettä kohti Kotamajaa.

Kotamajalta lähdetään seuraamaan Elämänluukun opasteita kohti luodetta. Ensin lasketellaan 3,5 km, sitten jatketaan Kutujärven laturisteyksestä suoraan ja hiihdellään leppoisia tasamaita kilometri seuraavaan risteykseen, josta Elämänluukkuun pääsee kumpaakin latua. Lyhin reitti vie suoraan alas Äkäsjoen jäälle, josta käännytään oikealle kohti Elämänluukkua. Edessä on kappale kauneinta Lappia: vajaan kilometrin hiihto Äkäsjoen upeassa kanjonissa saa sielunkielet soimaan.

Elämänluukku on tunnelmallinen vanha savottakämppä. Maistuvien antimien voimin matka jatkuu takaisin Äkäsjoelle. Seuraavaksi edessä on aurinkoinen Kukaslompolon järvenselkä, minkä jälkeen ollaankin kohta Karilan risteyksessä. Tästä voi hiihtää joko takaisin lähtöpaikalle tai suoraan omaa reittiään majapaikkaansa.

Kova tuuli kannattaa ottaa huomioon kiertosuuntaa valittaessa. Pohjoistuuli sopii edellä kuvattuun kiertosuuntaan ja etelätuulella reitti kannattaa kiertää päinvastoin.

2.  Äkäslompolo – Velhon Kota – Äkäslompolo

Pituus: 12 – 14 km lähtöpaikasta riippuen
Taso: Pääosin helppo, keskivaikea osuus n. 3 km

Äkäslompolon jäältä suunnataan kohti kappelin rantaa, josta tien ylityksen jälkeen jatketaan Tanon talon ja kappelin välistä kohti metsää. Alkaa reitin raskain nousu kohti Kuerkievaria, minkä jälkeen on vauhdikas lasku kohti etelää. Tien ja Äkäsjoen ylityksen jälkeen on vielä pieni nousu, sitten saavutaankin Velhon Kodalle nauttimaan levosta ja virvokkeista. Tauon jälkeen jatketaan seuraten Äkäslompolo-opasteita. Loppumatka on helppoa ja loivasti vaihtelevaa harvapuustoista metsämaata. 

Tämä lenkki sopii huonommallakin säällä, koska la tu kulkee pääosin metsän suojassa. Reitti on päinvastoinkin kierrettynä tasoltaan samanlainen. Tuulella ei juuri ole vaikutusta kiertosuunnan valinnassa. 

3. Äkäslompolo – Kesängin Keidas – Latvamaja

Pituus: 15 – 20 km edestakaisin lähtöpaikasta riippuen
Taso: Helppo

Äkäslompolon jäältä suunnataan kohti Kesängin Keidasta. Latu noudattelee Kesänkijoen uomaa, jossa voit nähdä vikkelän koskikaran askareissaan. Kellostapulin ja Kesänkitunturin jylhät rinteet kohoavat korkeuksiin ladun molemmin puolin. Järven länsipäässä latu siirtyy metsän suojaan, mistä aina silloin tällöin avautuu näkymä jommallekummalle tunturille. Pari pientä laskua ja nousuakin on ennen Keitaalle saapumista. Tauon voi pitää omin eväin laavulla tulistellen tai latukahvilan tarjonnasta nauttien lämpimän takkatulen ääressä.

Levähdyksen jälkeen jatketaan Latvamajan opasteita seuraten. Reitti jatkuu loivasti nousevassa suomaastossa kohti Kahvikeitaalta Latvamajalle johtavaa reittiä. Reilun kahden kilometrin hiihdon jälkeen käännytään risteyksestä vasemmalle lievään puolen kilometrin nousuun. Latvamajalla on taas mahdollisuus viettää taukoa joko sisällä lämmitellen, tai pihan laavulla tulilla istuen. Takaisin palatessa nousut ovat muuttuneet helpoiksi laskuiksi.

Tämä reitti sopii erityisesti aloittelijoille ja alkuosaltaan myös pienille lapsille tasaisuutensa vuoksi. Tuulella ei ole suurta vaikutusta tällä reitillä. Kesänkijärven jäälle syntyy keväisin hiihtäjien tekemä hoitamaton latu. Tuulisella säällä kannattaa harkita käyttääkö sitä mennessä tai tullessa.

Varoitus! Loppukeväästä Kesänkitunturin puoleiselle rannalle syntyy jäähän pohjalähteiden aiheuttamia suuria avantoja, jotka merkitään heti niiden ilmestyttyä.  Älä hiihdä niiden lähelle!

4. Ylläksen ympäri 1

Pituus: 24 km
Taso: Vaativa

Tässä selosteessa lähtöpaikaksi on valittu Äkäslompolon lämpöladun pysäköintipaikka.

Otetaan suunta kohti Ylläsjärveä. Matka jatkuu Jokerihissin ala-aseman kautta kohti Kellostapulin kurua, missä noustaan hetkeksi avotunturiin. Kellostapulin ja Keskisenlaen välistä avautuvat upeat maisemat ennen kuin alkaa hurja lasku kurun pohjaa pitkin. Hetken hiihtelyn jälkeen lasku jatkuu lähes yhtä vauhdikkaana vielä kilometrin verran. Sitten meno hieman rauhoittuu, mutta myötälettä riittää aina Kahvikeitaalle asti.

Jos lepotauko ei vielä maistu, voi jatkaa Aurinkotuvan opasteita seuraten. Kolmen kilometrin laskettelun jälkeen ylitetään Junkanjänkkä, minkä jälkeen saavutaan Aurinkotuvalle. Nyt on sopiva aika nauttia kahvilan antimista tai istahtaa tulille pihassa olevalle laavulle.

Aurinkotuvalta matka jatkuu kohti Luosua. Kolmen ja puolen kilometrin tasaisen hiihtelyn jälkeen käännytään oikealle risteyksestä, josta alkaa kolmen kilometrin nousu kohti Äkäslompoloa. Noususummaa kertyy noin 80 metriä, kunnes saavutaan Tunturijärven laavulle. Tästä reitti jatkuu lämpölatuna nousten kohti lähtöpaikkaa, minne nousua kertyy vielä toiset 80 metriä.

Vaativaksi tämän reitin tekevät alkuosan hurjat laskut ja loppuosan pitkät nousuosuudet. Soveltuu kokeneille hiihtäjille.

Reitti voidaan hiihtää luonnollisesti myös Ylläsjärvestä alkaen, jolloin lähdetään esimerkiksi Tunturihotellilta Aurinkotuvalle jne.

5. Ylläksen ympäri 2

Pituus: 39 km
Taso: Keskivaikea

Reitille lähdetään Ylläsjärven Tunturihotellista, josta suunnataan kohti Aurinkotupaa ja Luosua. Hiihtely on mukavan helppoa tasaisen maaston vuoksi aina Luosujärven latukahvilalle asti. Tässä on sopiva aika pitää tauko ja vaikkapa pulahtaa avantoon. Tauon jälkeen valitaan opaspaalusta Hannukaisen ja Velhonkodan viittojen osoittama suunta. Aluksi "tutustutaan" Luosun kylään. Latu nimittäin kulkee kylän talojen välissä pihapiirejä hipoen. Reilun parin kilometrin hiihdon jälkeen lasketaan jänkälle, jossa on risteys oikealle, Velhonkota ja Äkäslompolo. Suolla näkyvyys on hyvä ja hiihto helppoa tasaisen maaston vuoksi Tuusivaaran siinnellessä suoraan edestä pohjoisen suunnalta. Helpon suo-osuuden jälkeen tullaan pari kilometriä pitkän nousun alkuun. Kun se on selvitetty, maasto kääntyy taas hiihtäjälle helpommaksi. Sähkölinjaa seuraillen saavutaan latujenristeykseen, josta on vielä kilometrin lasku Velhon Kodalle.

Tämän jälkeen otetaan suunnaksi Äkäslompolo ja hiihdellään lievää nousua Kaulavaaraan. Valaistua latu-uraa lasketellaan Äkäshotellin ohi alas risteykseen, josta käännytään kohti Latvamajaa. Parin kilometrin tasaisen osuuden jälkeen alkaa vähän vaihtelevampi osuus ja saavutaan Kesängin Keitaalle. Matkaa jatketaan lievästi nousevaa suomaastoa pari kilometriä. Saavutaan risteykseen, josta käännytään vasemmalle, ikään kuin koukaten Latvamajalle mehulle.

Latvamajalta palataan takaisin kohti risteystä ja jatketaan risteyksestä kohti Ylläsjärveä. Aluksi on hieno lasku Kesänkiojan uomalle, josta noustaan hieman jyrkemmin Lauttasselkään. Latu seurailee soiden laitoja, kunnes Ylisenojan risteyksestä käännytään vasemmalle edelleen Ylläsjärven opasteita seuraten. Vielä kuusi kilometriä helpohkoa loivaa alamaata ja suoalueita, kunnes ollaan taas Ylläsjärven Tunturihotellilla.

Reitti soveltuu pitkistä laturetkistä nauttiville. Kovalla tuulella kannattaa tarkkaan harkita kiertosuunta.

Reitin voi luonnollisesti kiertää myös Äkäslompolosta lähtien Kesänginkeitaalle jne.

 

6. Ylläsjärvi – Iso-Ylläs – Aurinkotupa – Ylläsjärvi

Pituus: 12 km 
Taso: Pääosin helppo, 3 km keskivaikeaa, 1 km vaativaa

Ylläsjärven keskustasta lähdettäessä seurataan Iso-Ylläksen opasteita, jos halutaan kiertää reitti vastapäivään. Alun 2,5 km ovat kevyttä tasaista tai korkeintaan lievää nousua ensimmäiseen risteykseen asti. Jos haluaa hiihtää ainoastaan tämän reitin helpon osuuden, voi tästä risteyksestä kääntyä vasemmalle kohti Aurinkotupaa. Näin reitin pituudeksi tulee noin 8 km.

Hyväkuntoiset jatkavat kohti Iso-Yllästä, jolloin kilometrin matkalla noustaan 40 metriä. Lisänousua haluavat voivat vielä jatkaa vähän matkaa ja käydä kuumalla kupposella rinneravintolassa. Reitti jatkuu valaistua latu-uraa pitkin kohti Tunturijärveä. Alkuosa on helpohkoa lykintää, kunnes edessä on 40 m:n nousu kilometrin matkalla. Tämä nousu ja sitä seuraava puolentoista kilometrin mittainen lasku kohti Aurinkotupaa ovat reitin vaativimpia osuuksia. Loppumatka Aurinkotuvalta Ylläsjärvelle on helppoa tasamaanhiihtoa.

Tuulella on vaikutusta kiertosuunnan valintaan, koska reitin alku- ja loppuosalla on avonaisia suoalueita. Lyhennetty reittiversio, Revontulilenkiksi kutsuttu, soveltuu hyvin aloitteleville ja pienille lapsille helppoutensa vuoksi.

7. Ketunlenkki

Pituus: 35 km
Taso: Vaativa

Äkäslompolo-järveltä suunta otetaan Karilan kautta Kotamajalle. Kahden kilometrin helpon hiihtelyn jälkeen ylitetään Äkäsjoki ja saavutaan Karilan risteykseen. Matka jatkuu kohti Kotamajaa, mihin nousua on 60 m. Ennen tätä välietappia on hieno helpottava lasku.

Levähdyksen jälkeen etsitään opaspylväästä viitta, jossa on teksti ”Pyhäjärvi”. Alkutaipaleen pitkän nousun jälkeen seuraa nyt pitkä, loiva alamäki. Kolmentunturinojan vartta noudatteleva Pyhätunturin ja Lainion välinen latu vie kuin itsestään kohti Pyhäjärven päivätupaa. Mikäli tauko ei tuvalla vielä maistu helpon matkan jälkeen, voidaan jatkaa vielä pari kilometriä järven pohjoispäähän Pyhäkodalle. Tätä kahden kilometrin järviosuutta ei voida tampparilla hoitaa, koska pohjalähteet syövät toisinaan jäähän metrisiä avantoja. Yleensä reitti on kuitenkin poljettu kelkoilla hiihdettävään kuntoon.

Pyhäkodalta käännetään sukset kohti Äkäslompoloa ja Isoa Kukasvaaraa. Nyt kannattaa henkisesti asennoitua kunnon nousuun: 120 metriä kolmen kilometrin matkalla. Sitten onkin aika ihailla maisemia. Vasemmalla ylpeilee Pyhätunturi ja oikealla Iso Kukasvaara. Jos äsken kavuttiin kolme kilometriä, niin nyt on samanveroisen laskun vuoro. Taitavan hiihtäjän ei tarvitse tässä laskussa jarrutella, koska kaarteet ovat niin loivia, että ladulla pysyy kovassakin vauhdissa. Saavutaan risteykseen, josta valitaan taas Kotamajan suunta. Latukahvilaa kaipaavien kannattaa Kutujärven risteyksessä kääntyä oikealle, seurata Elämänluukun viitoituksia ja jatkaa savottakahvilasta edelleen Kukaslompolon kautta Äkäslompoloon. Kotamajan suuntaan mennessä helpon osuuden jälkeen alkaa kipakka nousu kohti Kolmentunturinkurua. Kotamajalta suunnataan kohti Äkäslompoloa. Ensin pieni nousu ja sitten saadaankin lasketella melkein kylään asti.

Kotamaja ja Elämänluukku ovat ainoat tämän hiihtoretken varrella olevat latukahvilat, joten on hyvä ottaa mukaan myös omat eväät.

Soveltuu pitkistä laturetkistä nauttiville kokeneille hiihtäjille.

8. Myllyhiihto

Pituus: 47 km tai 20 km
Taso: Täysimittaisena vaativa, lyhennetty versio helppo

Äkäslompolo-järveltä latureitti kulkee Karilan risteyksen kautta nousten Kotamajalle. Kotamajalla valitaan Peurakaltion ja Äkäskeron suunta. Ensin on melkoinen lasku kohti Kolmentunturinkurunojan uomaa. Muutama lasku seuraa toistaan, ja 3,5 km:n jälkeen saavutaan risteykseen, josta käännytään edelleen Peurakaltion ja Äkäskeron ladulle. Tämä väli on melko tasaisen helppoa hiihtelyä.

Tien ylityksen jälkeen tulee risteys, josta jatketaan Äkäskeroa kohti. Noustaan 30 metriä kilometrin matkalla, ja hetken päästä lasketellaan samanlainen vauhdikas lasku isolle aapasuolle. Loppumatka ennen Äkäskeroa onkin sitten taas helppoa lykiskelyä. Äkäskerolta jatketaan kohti Äkäsmyllyä nousten 60 metriä, kunnes maasto taittuu hurjan vauhdikkaaseen mutkittelevaan laskuun. Kun laskusta on selvitty meno muuttuu mukavan helpoksi loivasti kumpuilevassa maastossa.

Äkäsmyllyllä voidaan ihailla jyrkkää koskea eli linkkaa ja vanhaa myllyä, joka on vieläkin toimintakuntoinen. Kulttuurikierroksen jälkeen taas sukset jalkaan ja kohti Peurakaltiota. Alun pienten nousujen jälkeen maasto muuttuu helpon myötäiseksi. Ennen Peurakaltiota on kilometrin loivahko nousu, joka väsyneenä tuntuu kuitenkin paljon pidemmältä. Peurakaltiolla valitaan Äkäslompoloon vievä latureitti. Tien ylityksen jälkeen lasketellaan pitkä lasku Äkässaivon reunamille.

Tämän jälkeenkin maasto on väsyneen hiihtäjän puolella. Loiva myötäinen vie suksia melkein itsekseen. Pari kilometriä Äkässaivon jälkeen tulee pienen nyppylän alla eteen tiukka risteys, josta käännytään oikealle Elämänluukkuun. Vauhdikkaan laskun jälkeen ylitetään Äkäsjoki ja edessä on reissun viimeinen pitempi, 30 nousumetrin ylämäki. Nousun päältä lasketellaan 300 metriä savottakahvila Elämänluukun pihaan.

Tunnelmallisen tankkaustauon jälkeen lasketaan lyhyt, vauhdikas lasku Äkäsjoen kanjoniin. Pian eteen tulevasta risteyksestä käännytään oikealle. Pieni lasku johtaa hiihtäjän Kukaslompolon jäälle. Nyt voi vain toivoa tuulta selän taakse, sillä edessä on neljä kilometriä järven selkää.  Sitten vielä viimeiset kilometrit ja Äkäslompolo häämöttää väsyneen hiihtäjän silmissä.

Tämä reitti sopii kokeneille pitkistä laturetkistä nauttiville hiihtäjille. Myllyhiihdon perinteinen päivä on keskiviikko, mutta mikään ei estä hiihtämästä sitä muulloinkin. Lyhennettynä versiona hiihdon voi suorittaa siten, että matkustaa keskiviikkona bussilla Äkäsmyllylle ja hiihtää sieltä opastuksen mukaisesti Äkäslompoloon. Tämä versio soveltuu kaikille helposta hiihdosta nauttiville. Bussin aikataulun löydät helposti ajankohtaisesta Kuukkelista tai Ylläksen Matkailuinfosta puh. +358(0)40 550 2424 info@yllas.fi

9. Äkäslompolo – Latvamaja – Karhukota – Kotamaja – Hangaskuru – Äkäslompolo

Pituus 29 km
Taso: Pääosin helppo, 7 km keskivaikeaa

Äkäslompolon jäältä lähdetään itään, kohti Kesängin Keidasta ja Latvamajaa. Alkumatkan tasaisen osuuden jälkeen Kesängin Keitaalta jatketaan lievästi nousevaa suomaastoa parin kilometrin verran Kahvikeitaan ja Latvamajan väliselle ladulle, josta vasemmalle kääntymisen jälkeen alkaa puolen kilometrin nousuosuus. Latvamajalta etsitään viitta joka opastaa Kotamajan suuntaan. Hiihdellään kolmisen kilometriä mukavan vaihtelevassa maastossa, minkä jälkeen käännytään Karhukodalle vievälle ladulle. Maasto muuttuu lähes kokonaan laskuvoittoiseksi ja Karhukota on edessä yllättävän nopeasti.

Tämä on hyvä paikka levähtää ja tulistella omin eväin. Karhukodalta jatketaan kohti Kotamajaa. Neljän kilometrin matkalla ennen seuraavaa risteystä nousut ja laskut vuorottelevat sopivasti, ja niitä voidaan kuvailla helpoiksi. Risteyksestä käännytään vasemmalle Kotamajaa kohti. Latu nousee loivasti koko ajan Lainion ja Pyhätunturin välisessä kurussa, mutta tuntuu silti helpolta hiihtää. Latukahvilaherkkuja halajavan kannattaa ottaa suunnaksi Elämänluukku ja jatkaa sieltä Kukaslompolojärven kautta lähtöpaikkaan.

Kun Kotamajan kodalla eväät on nautittu, jatketaan kohti Latvamajaa ja Hangaskurua, Lainion rinnettä sivuten. Alun 40 korkeuserometrin nousun jälkeen latu muuttuu taas hiihtäjälle suosiolliseksi. Laskut seuraavat toisiaan ja matka taittuu voimia kuluttamatta. Hangaskurun laavulla on aurinkoisella kevätsäällä mukava istahtaa pidemmäksikin aikaa. Laavulta reitti suuntaa suon yli kohti Äkäslompoloa. Suon ylityksen jälkeen alkaa 60 metrin nousu kahden kilometrin matkalla. Mutta kuinka ollakaan, aina nousun jälkeen seuraa lasku. Niinpä nytkin saadaan lasketella kolme kilometriä yhtä soittoa. Viimeiset sadat metrit pitää jopa vähän jarrutella ja varoa tien ylitystä. Tämän jälkeen onkin jäljellä vain pari kilometriä tasaista ja ollaan taas Äkäslompolon jäällä.

Tämä reitti kulkee pääosin metsäisiä maastoja, joten se sopii hiihdettäväksi myös tuulisella säällä. Reitti sopii kaikille keskipitkistä laturetkistä pitäville, mutta vaatii jonkin verran hiihtokokemusta ja -kuntoa.

10. Ylläsjärvi – Lainion krouvi – Villen kämppä – Latvamaja – Ylläsjärvi

Pituus: 35 km
Taso: Helppo

Lähtöpaikaksi Ylläsjärven lisäksi soveltuu myös Ahvenkangas tai Lainion krouvi. Reitti suuntaa tasamaata kohti Ahvenkangasta. Suuret suoalueet sävyttävät maisemia aina Lainion krouville, josta suunnataan kohti Villen kämppää. Maaston muoto ei juuri muutu, lukuun ottamatta tien ylityksen jälkeistä lievää nousua.

Latu seurailee Lainiojoen itäpuolta aina Villen kämpälle asti. Siellä valitaan ura, joka johtaa Tammituvalle ja Latvamajalle. Edelleen tasaisen 1,7 kilometrin hiihtelyn jälkeen saavutaan risteykseen, josta käännytään kohti Latvamajaa, Lainiojoki ylitetään uutta siltaa pitkin. Tämäkin osuus on melko tasaista ja suuret suot hallitsevat maisemaa.

Latvamajalta alkaa tämän reitin maastollisesti vaihtelevin osuus. Ensin lasketellaan alas kohti Kesänkiojaa, ja sen jälkeen noustaan saman verran Lauttasselkään. Ojanlalvalla risteyksestä käännytään kohti Ylläsjärveä ja lasketellaan kevyesti lykkien viimeiset viisi kilometriä Ylläsjärven keskustaan.

Reitillä on paljon laajoja aapasoita, joten tuulisella säällä kannattaa ottaa tuulen suunta huomioon kiertosuuntaa valittaessa. Reitti sopii maastollisesti helpoista pitkistä laturetkistä pitäville.

11. Äkäslompolo – Tunturijärvi –Luosu – Velhonkota – Äkäslompolo

Pituus: 26 km (lyhyempi versio 17 km)
Taso: Helppo

Hiihto aloitetaan nousemalla Ski-bussilla ylös tunturiin. Suunnataan kohti Tunturijärveä. Alun pienten nousujen jälkeen alkaa kolmen kilometrin lasku Ylläksen loivaa rinnettä alas.

Tunturijärvellä voi valita myös lyhyemmän reitin ja kääntyä Velhonkodalle johtavalle ladulle. Tämä reitti kulkee ensin loivasti vaihtelevassa kumpuilevassa maastossa, minkä jälkeen latu muuttuu helpon tasaiseksi. Kaksi kilometriä ennen Velhonkotaa alkaa lasku, joka on aluksi vauhdikas, mutta jatkuu sitten pitkänä loivana myötäleenä.

Pidempi reitti jatkuu Tunturijärveltä Ylläsjärven ja Luosun suuntaan. Kilometrin tasaisen osuuden jälkeen jatketaan Luosujärvelle johtavalle ladulle. Taas saadaan nauttia kolmen kilometrin laskusta aina Luosujoen ylitykseen asti. Valitaan oikealle Luosuun vievä latu, joka suon laitaa seurailevana on lähes täysin tasaista.

Luosujärven Latukahviolla pidetyn tauon jälkeen valitaan opaspaalusta Hannukaisen ja Velhonkodan viittojen osoittama suunta. Aluksi "tutustutaan" Luosun kylään. Latu nimittäin kulkee kylän talojen välissä pihapiirejä hipoen. Reilun parin kilometrin hiihdon jälkeen lasketaan jänkälle, jossa on risteys oikealle, Velhonkota ja Äkäslompolo. Suolla näkyvyys on hyvä ja hiihto helppoa tasaisen maaston vuoksi Tuusivaaran siinnellessä suoraan edestä pohjoisen suunnalta. Helpon suo-osuuden jälkeen tullaan pari kilometriä pitkän nousun alkuun. Kun nousu on selvitetty, muuttuu maasto taas hiihtäjälle suosiolliseksi. Ennen Velhonkotaa saadaan nauttia vielä kilometrin mittaisesta laskuosuudesta. Kun Kodan tarjoilut on nautittu, jatketaan kohti Äkäslompoloa. Koko loppureitti kulkee vain vähän vaihtelevana loivasti kumpuilevassa harvapuustoisessa metsässä.

Tämä reitti sopii jyrkkiä nousuja välttäville ja helposta hiihdosta nauttiville hiihtäjille. Lyhyempi versio sopii myös lapsille, jotka ovat oppineet alamäkihiihtämisen taidot. Tuulellakaan ei ole kovin suurta vaikutusta tällä reitillä.

12. Kukastunturin valloitus

Pituus: 16 km
Taso: Keskivaikea, osittain vaativa

Äkäslompolon jäältä valitaan Kotamajalle johtava latu. Maasto Kotamajalle on jo tuttu reiteiltä 1, 7 ja 8, joten kuvaus on hyvä lukea sieltä. Kotamajalla vietetyn tauon aikana kannattaa valmistautua kunnon ylämäkeä varten. Nousua nimittäin kertyy Kukastunturin huipulle 150 metriä puolentoista kilometrin matkalla.

Jo matkalla ylös alkaa selvitä, miksi tämä reitti kannatti valita ja huipulla se valkenee lopullisesti. Vaikka Kukastunturi on Ylläksen alueen toiseksi matalin, sieltä avautuvat henkeä salpaavat näkymät kaikille muille tuntureille ja aina Pallas- ja Ounastuntureille asti. Maisemien ihailun jälkeen lähdetään laskuosuudelle varoen ja jarrutellen. Jyrkän alun jälkeen voikin sitten jo lasketella vähän rennommin, mutta varovainen kannattaa olla vieläkin. Alamäkeä riittää aina Karilan risteykseen asti. Huipulta lähdön jälkeen on tultu 240 metriä alemmaksi.

Tämä on ainoa tunturin ylitse kulkeva latureitti, joka voidaan latukoneella hoitaa. Soveltuu kauniista tunturimaisemista nauttiville nousu- ja laskutaitoisille hiihtäjille. Tämän reitin hiihtoon kannattaa valita aurinkoinen ja vähätuulinen päivä.

13. Äkäslompolo – Elämänluukku – Äkäslompolo

Pituus: 14–18 km lähtöpaikasta riippuen
Taso: Helppo, kaksi lyhyttä keskivaikeaa laskua

Reitille pääsee kaikilta kyläkeskuksen majoitusalueilta. Kauempaa tuleville paras lähtöpaikka on Riemuliiteri, jonka pihassa on pysäköintitilaa.

Äkäslompolojärveltä hiihdetään Karilan risteykseen, mistä lähdetään seuraamaan Elämänluukun opasteita kohti pohjoista. Leppoisia tasamaita hiihdellään Kukaslompolon jäälle, josta avautuvat hienot tunturimaisemat. Kun matkaa on Karilasta taitettu 5 km, lasketaan mäentöppyrä alas Äkäsjoen jäälle, josta käännytään vasemmalle kohti Elämänluukkua. Viimeisellä kilometrin pätkällä reissun maisemat huipentuvat upeaan Äkäsjoen kanjoniin. Lopussa kiikutaan lyhyt ylämäki vanhojen metsien kätköissä teeveestä tutun Elämänluukun pihaan.

Reilujen antimien voimin matka jatkuu samaa reittiä takaisin Karilaan. Tästä voi hiihtää joko takaisin lähtöpaikalle tai suoraan omaa reittiään majapaikkaansa.

14. Elämänlenkki

Pituus: 25 km 
Taso: Helppo

Äkäslompolojärveltä hiihdetään Karilan risteykseen, mistä opasteiden mukaan jatketaan pohjoiseen kohti Elämänluukkua. Lyhyen nousun jälkeen edessä on 5 km leppoisaa tasamaata. Avoimessa maisemassa on ajatuksilla tilaa lentää. Pienen laskun jälkeen tulee risteys, josta käännytään vasemmalle Elämänluukkuun. Pätkä jokikanjonia ja nousu Elämänluukkuun tankkaustauolle.

Pienen nousun jälkeen ohitetaan Elämänluukun parkkipaikka, josta retken myös voi aloittaa. Tällöin Elämänlenkille tulee mittaa 12 km. Edessä on vauhdikas, keskivaikea lasku alas Äkäsjoelle. Jyrkkä mäki ylös ja ollaan risteyksessä, josta käännytään vasemmalle kohti Peurakaltiota. Seuraavat pari kilometriä hiihdellään leppoisan nousuvoittoisesti Äkäsjoen törmän päällä, upeissa vanhoissa metsissä. Äkässaivon jylhän, vanhan palvospaikan jälkeen noustaan vielä tovi, minkä jälkeen ylitetään tie ja lasketaan alas Peurakaltioon, josta käännytään oikealle kohti Äkäskeroa.

Kilometri helppoa maastoa ja edessä on tunturinhäntä. Lyhyt nousu ja tullaan risteykseen, josta jatketaan suoraan kohti Kotamajaa. Mutkamäen jälkeen ylitetään uudestaan Aakenuksentie ja lasketellaan eteenpäin. 3 km helppoa maastoa ja tullaan T-risteykseen, josta käännytään oikealle kohti Äkäslompoloa.

Maasto on edelleen hiihtäjän puolella, sillä myötämäki jatkuu. Seuraavassa risteyksessä valitaan edelleen Äkäslompoloon vievä latu. Pieni lasku johtaa hiihtäjän Äkäsjoen jäälle tuttuun Elämänluukun risteykseen, josta jatketaan suoraan kohti Karilaa. Loppumatka hiihdellään aurinkoisissa tunnelmissa takaisin lähtöpaikkaan.

15. Valaistut ladut

Äkäslompolo

1.      Karpaasin kaarre
Pituus 6,5 km yhteen suuntaan
Taso: Pääosin helppo, 1,5 km vaativaa

Reitti alkaa Seitahotellin kohdalta tien toiselta puolelta, ohittaa Riemuliiterin ja jatkaa tasamaata Äkäslompolojärven pohjoisrantaa kiertäen Heikinsillan kautta kohti Äkäshotellia. Äkäshotellilta alkaa nousu kohti Yllästä. 1,2 km:n jälkeen oikealta tulee valaistu latureitti Kaulavaarasta, mikä on niin ikään pituudeltaan 1,2 km ja loivasti kumpuilevaa maastoa. Risteyksestä alkaa ns. Isomettän nousu, joka on pituudeltaan 1,5 kilometriä ja nousua matkalla kertyy 120 m.

2.      Kolmosen lämpölatu
Pituus 3 km
Taso: Keskivaikea

Reitille pääsee parhaiten YlläsSkin rinnekeskuksen alimmalta pysäköintitasanteelta. Tien alituksen jälkeen käännytään risteyksestä vasemmalle, koska tämän reitin kiertosuunta on myötäpäivään. Aluksi noustaan 30 metriä vajaan kilometrin matkalla, minkä jälkeen reitti muuttuu hetken vaihtelevaksi ja sitten pitkäksi loivaksi myötäiseksi. Isomettän nousun risteyksestä on vielä vajaa kilometri tasaista ennen kuin ollaan taas lähtöpisteessä.

3.      Lämpölatu Äkäslompolo – Ylläsjärvi
Pituus 26 km edestakaisin
Taso: Keskivaikea

Reitille pääsee kuten Kolmosellekin eli tunturin alimmalta pysäköintitasanteelta. Ensimmäinen reilu kilometri hiihdetään Kolmosen lämpölatua. Nousujen jälkeen valitaan vasen suoraan johtava latu. Kolmen kilometrin laskettelun jälkeen, vähän ennen Tunturijärveä, alkaa parin kilometrin tasainen jakso, minkä jälkeen tulee reitin vaativin osuus jyrkkine ja pitkine nousuineen ja laskuineen. Tien ylityksen jälkeen reitti liittyy Ylläsjärven muuhun valaistuun latuverkostoon.

Ylläsjärvi

1.  Revontulilenkki
Pituus 8,3 km
Taso: Helppo

Koko reitti on hyvin tasainen. Muutama kumpare ja kaksi tien ylittävää kaarisiltaa antavat kuitenkin hieman vaihtelua hiihtorytmiin. Ladulta erkanee myös ylös tunturiin nouseva valaistu reitti, jossa nousua kertyy 60 metriä puolentoista kilometrin matkalla.

2. Tunturinhännän lenkki
Pituus 9,3 km
Taso: Keskivaikea

Reitin alkuun pääsee Revontulilenkiltä. Matkaa jatketaan Aurinkotuvalta kohti yhdyslatua. Alku on tasaisesti nousevaa. Ennen yhdyslatua on rankka nousu. Yhdysladulta jatketaan oikealle kohti Iso-Yllästä. Uuden sillan jälkeen käännytään seuraavasta risteyksestä alas kohti Ylläsjärveä. Seuraavasta risteyksestä jatketaan kohti Hotelli Ylläsrinnettä ja Aurinkotupaa. Reitin voi kiertää myös vastapäivään. Suojainen reitti, jossa on vaihtelevaa maastoa.

3. Viitosen lämpölatu
Pituus 5 km
Taso: Vaativa

Tämän reitin alkuun pääsee parhaiten Iso-Ylläksen rinnekeskuksen koilliskulmalta. Kun kerran tunturissa ollaan, niin tietysti aluksi noustaan noin sata metriä kilometrin matkalla. Sen jälkeen seuraava kilometri on helpompaa rinteen suuntaista hiihtelyä, kunnes taitetaan kipakkaan laskuun. Paluumatkalla on taas korkeuseroja vähän, paitsi loppumatkan laskussa rinnekeskuksen kulmille.

16. Koiraladut

Ylläkseltä löytyy hiihtäjille myös useita reittivaihtoehtoja joilla on sallittua hiihtää koirien kanssa. Koirakoiden on tärkeä noudattaa reiteillä erityistä varovaisuutta. Samoin pyydetään huolehtimaan, että mikäli koira kakkaa suoraan latureitille, kerätään ulosteet pois.

Äkäslompolo - Velhon Kota
Pituus 6 km edestakaisin
Taso: Helppo

Reitti alkaa Kaulavaarasta Reittitien päästä ja noudattelee Velhon Kodalle johtavaa huoltoreittiä. Alkuosa on loivaa alamäkeä ja keskivaiheilla on hieman vaihtelevampi osuus pienine nousuineen ja laskuineen. Viimeinen puoli kilometriä saadaan taas lasketella Velhon Kodalle.

Tämä reitti on oikeastaan koirapolku, koska sille ei varsinaista latu-uraa ajeta.

Äkäslompolo – Kaupinjärvi
Pituus 3 km edestakaisin
Taso: Helppo

Reitti alkaa Äkäslompolon Riemuliiteriltä, josta lähdetään kohti Lomakeskus Seitaa. Reitti jatkuu laskien aidan viertä alas jängälle. Muutenkin latu kulkee suon laitaa seuraillen, siksi nousuja ja laskuja ei juuri ole. Ladun päässä on lenkki, joka ohjaa hiihtäjäkaksikon takaisin kohti Lomakeskus Seitaa ja edelleen Riemuliiterille.

Auton voi hyvin parkkeerata Riemuliiterin pihalle sekä Liiterintien alkupäässä olevalle parkkipaikalle. Riemuliiteri toimii päivisin myös latukahvilana.

Velhon Kota - Hannukainen - Velhon Kota
Pituus 18km
Taso: Helppo

 

Sport Resort Ylläs - Kahvikeidas (alempi reitti)
Pituus 4km edestakaisin
Taso: Keskivaikea

 

Ylläsjärvi – Kurtakko
Pituus 36 km edestakaisin
Taso: Helppo

Latureitti alkaa Ylläsjärven Eelin Kauppaa vastapäätä valaistua Revontulilenkkiä Aurinkotuvan suuntaan. Reilun kilometrin hiihdon jälkeen latu haarautuu vasemmalle Kotarovaan ja kohti Kurtakkoa. Noin puolentoista kilometrin hiihtelyn jälkeen pitää olla tarkkana, sillä latu ylittää vilkkaan Ylläsjärvi-Kurtakko-tien. Tämän jälkeen seuraa pitkähkö tasainen suo-osuus, minkä jälkeen noustaan harvapuustoiseen ja loivasti kumpuilevaan mäntymetsään. Latu seurailee paljolti Kurtakkoon johtavaa tietä. Loppuosa reitistä kulkee peltoaukeita pitkin ja lopuksi on pieni lenkki aivan Kurtakon kylän keskustassa.

Ladun alkuosuudella on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta koiran kanssa hiihdettäessä, koska sitä käyttävät myös kaikki muut hiihtäjät.

Koiran kanssa voi hiihtää myös Aurinkotuvalle paistamaan makkaraa tai hörppäämään kuumaa kaakaota. Latukahvilan välittömässä läheisyydessä on myös Hiihtomaa sekä poroaita, joita varsinkin lapset rakastavat. Koirakoiden onkin syytä kiinnittää erityistä tarkkaavaisuuttaa kahvilaa lähestyttäessä.

Ylläsjärvi  - Ahvenkangas
Pituus: n. 15 km edestakaisin
Taso: Helppo

Latureitti alkaa Eelin Kaupalta Kittilän suuntaan. Alkupätkällä kannattaa olla tarkkana, jottei koiraystävä säikähdä turhaan, vieressä menee nimittäin myös kelkkareitti. Vajaan kahden kilometrin jälkeen latu ylittää Jauhojärventien (suoraan jatkava latu vie Möykkyseen 0,6 km ja on umpikuja) ja jatkaa Ahvenkankaalle. Alkumatkalla on muutama pieni mäki ja lasku, joissa kannattaa olla tarkkana varsinkin keväthankien aikaan, jolloin reitillä on myös muita hiihtäjiä.

Reitti haarautuu Lainiolle muutaman kilometrin jälkeen. Tästä koirakot kurvaavat Ahvenkankaan ladulle kiertäen noin 4 kilometrin lenkin hyvässä maastossa. Välillä on syytä olla tarkkaavainen, Jauhojärventien ylitys on jälleen edessä. Paluumatka noudattaa samaa reittiä aina Eelin Kaupalle asti.