Sienestys ja marjastus

Sienestys

Sienimetsään on hyvä varata ilmava kori ja korinsuojus sekä sieniveitsi ja jalassa on hyvä olla kumisaappaat. Ainakin Ylläs Adventures järjestää ohjattuja sieniretkiä Ylläksen luontoon. Retkillä kerätään tunnettuja kauppasieniä (kangas- ja haaparouskua, punikki- ja voitatteja, haperoita jne.). Sieniä opetellaan tunnistamaan ja opas kertoo myös miten ne esikäsitellään ja antaa ruuanvalmistusvinkkejä. Omin päin sienestävälle Ylläkseltä löytyy monenlaisia sieniä, alkukesästä kypsyvät herkulliset korvasienet ja heinä-elokuussa nousevat monet syksyn sienilajit maanpinnalle. Erityisesti kangasmetsissä viihtyviä kangasrouskuja ja tatteja on runsaasti, samoin karva- ja haaparouskuja, kehnäsientä ja punikkitatteja. Ylläksellä on monenlaista metsää (kangas-, koivu- ja mänty- sekä kuusikkometsiä), joten täältä löytyy runsaasti eri sienilajeja, jos vain sääolosuhteet sen sallivat eli vettä sataa riittävästi.

Jos olet korvasienten ystävä ja haluat itse niitä kerätä, löydät tuota alkukesän herkkua varmasti Ylläksen lähimetsistä. Satokausi vaihtelee vuosittain, mutta aina se ajoittuu toukokuun lopun ja heinäkuun alkupäivien välille. Parhaita korvasienipaikkoja ovat kivikkoiset ja jäkäläiset mäntykankaat, metsät, joissa on tehty hakkuutöitä muutama vuosi sitten ja polkujen ja metsäteitten varret. Yleensä paikat, jossa maan pinta on tavalla tai toisella rikkoutunut. Korvasientä esiintyy useampana värimuunnoksena. Hyvin vaaleanruskeasta aina lähes mustaan. Korvasieni on raakana TAPPAVAN MYRKYLLINEN! Myrkky häviää niistä, kun ne keittää kaksi kertaa 20 min/kerta. Välillä ja lopuksi sienet tietenkin huuhdellaan puhtaalla vedellä. Myös kuivatut korvasienet pitää keittää samalla tavalla ennen käyttöä. Huom! Luonnonolot vaikuttavat satoon! Joka vuosi ei ole hyvä korvasienivuosi.

Marjastus

Marjastusretkille ei paljon varusteita tarvita: kumisaappaat ja marjasanko riittävät. Hilloja eli lakkoja eli suomuuraimia kerätään heinäkuun puolestavälistä aina kuun loppuun. Mustikat kypsyvät seuraavaksi ja niitä löytyy paljon etenkin tuntureilta, jossa ne pysyvät hyvinä jopa syyskuulle asti. Puolukoita löytää parhaiten syyskuussa valoisilta vanhoilta hakkuuaukeilta ja karpalot kypsyvät myöhemmin syksyllä. Ylläksen metsät tunteva opas on turvallinen apu marjastaessa, jos pelkää eksyvänsä tms. Opas kertoo luonnosta, marjoista, eläimistä jne. Paikallinen opas löytää aina parhaimmat marjapaikat. Soita Ylläkseltä löytyy tunturin joka puolelta (hillat, karpalot) ja muutenkin seutu on marjoille otollista kasvupaikkaa.

Hilla, lakka, muurain, kukkii touko-kesäkuussa. Marjat kypsyvät pitkällä aikavälillä, kasvupaikasta ja sääoloista riippuen, heinäkuun lopusta aina syyskuun alkuun. Joka kesä ei tule runsasta hillasatoa, sillä monet seikat vaikuttavat marjomisen onnistumiseen. Näitä ovat esim. erilaiset tuhohyönteiset, kovat vesi- ja raesateet, halla jne. Mutta mikäli hilla saa kasvaa ja kehittyä ilman mainittuja haittatekijöitä, voidaan loppukesästä suunnata kulku kultaisina loistaville soille. Marjaämpärit täyttyvät pikavauhtia, ja vitamiineja riittaa talveksi asti.

Hillasoiden lisäksi Ylläksen ympäristössä on runsaasti hyviä puolukka- ja mustikkamaita. Mustikkaa on erityisen runsaasti tuntureiden alarinteillä. Tuntureilla esiintyy myös runsaasti variksenmarjaa eli kaarnikkaa. Luonnollisesti edellä mainitut haittatekijät vaikuttavat myös näiden marjojen satoon.