Patikointi ja retkeily

Ylläksen monipuoliset maastot ja laaja reittiverkosto tarjoavat loistavat puitteet luonnossa liikkumiseen. Osa reiteistä on yhteisiä talven latuverkoston kanssa. Varsinaiset patikointiin tehdyt pääreitit on merkitty maastoon valkeapäisillä tolpilla tai valkealla maalitäplällä. Päiväretket voi suunnitella vaikka niin, että valloittaa yhden Ylläksen alueen seitsämästä tunturista ja palaa illanviettoon majapaikkaan.

LUONTOPOLKUJA

Varkaankurun luontopolku: Pituus 3,5 km, pääosin pitkostettu, luontoaiheisia opastetauluja reitin varrella. Puron varrella on saniaisia ja muita lehtokasveja sekä linnuista mm. koskikara. Rehevän kasvillisuuden seassa viihtyy sinirinta ja sinipyrstökin.Varkaanlammen alapuolella laavu ja tulentekopaikka. Polku lähtee Luontokeskus Kellokkaan pihalta. Merkitty sinisillä käpylaatoilla.

Kiirunan kieppi: Pituus n. 12 km. Lähtöpaikkana  Luontokeskus Kellokas tai Ylläsjärven laskettelukeskus. Reitti kiertää Keskisen laen ja sen teemana on tuntureiden geologia. Kellostapulin kurun kivikkoinen osuus on pitkostettu kesällä 2001. Taukopaikkoina toimivat Varkaankurun laavu Äkäslompolon puolella ja Kahvikeitaan syksyllä 2001 uusittu laavu.

Aakenustunturin vaellusluontopolku: Pituus n. 17 km. Reitin varrella olevat opastetaulut käsittelevät alueen eläimistöä, geologiaa ja historiaa. Reitin varrella  Niritsan kota ja Moloslehon porokämppä. Äkäslompolosta 10 km Muonion tietä, käännytään Kittilän tielle, jota ajetaan 37 km. Risteyksestä 4,5 km Ylläsjärvelle päin, käännytään oikealle ja ajetaan 2 km. Reitti alkaa Totovaaran pirtiltä. Merkitty tolpilla joiden päät on punaiset sekä tolppia joissa on siniset käpylaatat.

Joutsenpolku: Pituus n. 5,5 km. Lähtee Totovaaran kämpän läheisyydestä, parkkipaikalta. Siellä kohdetaulut kertovat alueen linnuista ja eläimistä. Latvajärvellä voi tulistella ja ihailla luontoa lintutornista. Se on merkitty sinisillä joutsenmerkeillä.

Ylläslompolon luontopolku: Pituus n. 2,5 km. Siellä on tulipaikka ja lintutorni jonka alemmalle tasolle pääsee liikuntarajoitteiset rullatuolilla. Alueella on sorsa- ja kahlaajalintuja runsaasti. Luonto- ja kulttuuriaiheisia opastetauluja matkan varrella. Merkitty sinisillä käpylaatoilla puisiin viittoihin. Ylläsjärven kylästä ajetaan kohti Kolaria n. 4 km, käännytään vasemmalle ja ajetaan n. 3,5 km Ylläslompolon järvelle.

Telatie, pitkospuutie kylästa kylään: Kurtakon kylästä kohti Kaukosen kylää ajetaan noin kaksi km, käännytään oikealle Kauppilantielle, jossa on reitin lähtöportti ” Telatie”. Reitti kulkee Kurtakosta Särkijärvelle, 6km, Venejärvelle, 17 km. Reitti menee myös Särkijärveltä Teurajärvelle. Kurtakon lähtöportilta parin km:n päässä on kesänavetta ja tulipaikka. Matkan varrella on 1800-luvulla tehtyjä latoja ja niittykämppiä.

Niesakeron eräpolku: Pituus n. 2,7 km, pitkostettu. Polun varrella opastetauluja, pyyntivälineitä, hirvitorvi ja ruokinta-automaatti. Kota tulentekopaikkoineen. Äkäslompolosta n. 12 km Kolarin tietä Hannukaiseen, Ylläsjärven tietä n. 8 km, käännytään oikealle (viitat Pitkäjärvi/eräpolku)  ja hiekkatietä n. 4,5 km eteenpäin.

Laestadius-polku alkaa Ruotsin Pajalasta, tulee Köngäsen kautta Lappean suvannon rantaa ja ylittää joen. Lappean Loman pihasta polku jatkuu kairan läpi Sieppijärvelle, jonne Lappeasta matkaa tulee 20 km. Polku on vanha heinä- ja kirkkotie. Se on ilmeisesti samoilta ajoilta kuin kylän ensimmäiset talot. Köngäsen Ruukki oli vallannut 1600–luvun jälkipuoliskolla Sieppijärven rannoilta parhaat niittymaat. Ruukin miehet kulkivat reittiä pitkin heinäntekoon Sieppijärvelle. Samaa reittiä kulkivat myös Sieppijärven asukkaat kirkkomatkoillaan Köngäseen. Reitti säilyi ahkerassa käytössä, vaikka Ruukki menetti Haminan rauhan (1809) seurauksena niittymaansa. Sieppijärviläiset hoitivat vielä pitkään hengen asioitaan Pajalan kirkossa. Lars Levi Laestadius tuli Pajalan kirkkoherraksi 1849 ja lestadiolainen herätysliike levisi pian Sieppijärvellekin. Tämä sai monet kyläläiset matkaamaan Pajalan kirkkoon kuuntelemaan Laestadiuksen saarnoja ja seurojenpitoon. Laestadius-polku on merkitty Ylläksen maastokartan kääntöpuolelle. Polku on Suomen puolella koko matkan viitoitettu ja reitin varrella on mm. soidensuojelualue, Korkealehdon näköalatorni ja Kuurusenvuoman laavukirkko.

VINKIT LIIKUNTARAJOITTEISILLE: Äkäsmylly, Ylläslompolon luontopolun lintutorni, Pakasaivo, Kesänkijärven laavu ja Hannukaisen lammen heittolaiturit ja tulipaikka.

Valitsethan retkivarustuksesi reittisi mukaan. Ilmoita läheisillesi aina, mihin menet ja kuinka kauan arvoit olevasi reitillä. Otathan huomioon myös aina hieman liukkaat pitkospuut ja noudata tarvittaessa erityistä varovaisuutta.

MUUT REITIT

Ylläs on myös monien pidempien vaellusreittien lähtö/päätepiste. Luontokeskus Kellokkaan pihasta lähtevät mm. seuraavat reitit:
- Ylläs-Levi 50 km
- Ylläs-Olos 54 km
- Ylläs-Rauhala-Pallas 72km

Lisätietoa näistä reiteistä löydät www.luontoon.fi -sivuilta.