Nähtävyydet talvella

Ennen ei retkeilty – luonnossa liikuttiin aina hyötytarkoituksessa. Niinpä moni tunturinhuippu jäi paikalliselta väeltä käymättä, ”mitä sitä tyhjää kulkemaan”. Toisaalta tärkeille paikoille,
kuten saivoille, saatettiin saapua useiden päivämatkojen päästä.
Kauneus on katsojan silmässä. Katso maisemia.
Näe yksityiskohdat. Oivalla, tavallasi.

 Pakasaivo

Mahtava Pakasaivo on Lapin jylhimpiä paikkoja. Aikoinaan pahtaseinien reunustaman Saivon uskottiin olevan kaksipohjainen ja kalojen välillä katoavan pohjassa olevasta reiästä aliseen maailmaan. Pakasaivoon pääset helpoiten tutustumaan moottorikelkalla. Kevään hankikeleillä matka taittuu päiväseltään myös hiihtäen. Perillä voit nauttia eväät mukavasti suuressa kodassa.

 Pallas–Yllästunturin kansallispuisto

Länsi-Lapin maisemaa hallitsee Pallas–Yllästunturin kansallispuisto. Suomen kolmanneksi suurimman kansallispuiston selkäranka on yli 100 kilometriä pitkä tunturiketju, jota ympäröivät luonnontilaiset metsät sekä suot. Tuntureilla ja metsissä kohtaavat eteläiset ja pohjoiset lajit. Samoilla seuduilla vaihtui aikoinaan myös vanha peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri pohjoiseksi poronhoitokulttuuriksi.

Kansallispuiston puhdas ja kaunis luonto sekä vaihteleva maasto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet hiihtoon ja muuhun lumiretkeilyyn. Kansallispuiston kävijöitä palvelee latujen, taukopaikkojen ja autiotupien laaja verkosto sekä ainutlaatuinen Metsähallituksen kolmen luontokeskuksen ketju (Äkäslompolo, Pallas ja Hetta). Kansallispuistossa retkeillään roskattomasti.

Äkässaivo

Äkässaivon jylhät maisemat näet poikkeamalla Peurakaltiolta Äkäslompoloon vievältä ladulta reilun kilometrin hiihdon jälkeen kivenheiton oikealle. Alapuolellasi näkyy yksi Lapin mahtavimmista seitapahdoista ja kaunis Saivolampi. Saamelaisen uskomuksen mukaan Saivoa asuttivat vainajat (saivo-kansa), joka eli onnellista elämää syvän järven pohjassa olevan reiän toisella puolella olevan “peilikuvajärven” rannoilla. Jos haluat tutustua upeaan Äkässaivoon tarkemmin, lumikenkäile! Saivolammen yläpuolella, kesäreitin varressa, on viihtyisä kota.

Lisätietoja: www.luontoon.fi

Äkäsmylly

Äkäsjoen rauhallisen juoksun katkaisee heti alkuunsa monihaarainen putous, jonka kuohuja hyödyntää v. 1946 rakennettu vesimylly. Edelleen toimintakelpoisen viljamyllyn lisäksi rakennuskantaan kuuluu paikalle siirretty riihi ja muita rakennuksia. Keskiviikkoisin, perinteisenä Myllyhiihtopäivänä, Äkäsmyllylle pääsee myös bussilla.

Pyhän Laurin Kappeli

Ylläskappelia suunniteltiin parinkymmenen vuoden ajan. Monien vaiheiden jälkeen se valmistui joulukuussa 1999, lähelle niitä paikkoja, joille 1700-luvulla rakennettiin Äkäslompolon ensimmäiset asuinrakennukset.
Pyhän Laurin kappelin nimi voidaan johtaa kahdesta juuresta. Pyhä Laurentius, joka oli piispa Sixtus II:n diakonina 200-luvun Roomassa, on ollut vuosisatojen saatossa monenlaisten työläisten ja ammatinharjoittajien, mm majatalonpitäjien suojelupyhimys. Myös Lars Levi Laestadiuksen kotiseutu on ollut vaikuttamassa nimen valintaan. Pyhän Laurin kappelin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta ja sen on rakentanut rakennusliike Paavo Mäkikyrö.
Kappelilla ei ole varsinaista alttaritaulua, mutta alttarin takaa avautuu ihailtavaksi luonnonkaunis tunturinäkymä. Akustisesti onnistunut kirkkosaliratkaisu suo loistavat puitteet jumalanpalvelusten lisäksi konserttitilaisuuksille. Matkailija voi hiljentyä kappelissa Jumalan sanan äärelle ja myös rakentua hengellistä tai klassista musiikkia kuuntelemalla. Vilkkaimpaan turistiaikaan järjestetään kappelissa viikoittain jumalanpalveluksia ja konsertteja. Kappeliin mahtuu 200 kuulijaa. Tietoa  kappelin aukioloajoista löytyy  sivulla http://kolari.seurakunta.net/

.