Kesäiset nähtävyydet

Tunturi-Lapin moni-ilmeisessä luonnossa riittää käyntikohteita. Ajatellaan vaikka Ylläksen alueen tuntureita: niillä kaikilla on oma luonteensa. Yksi on yhteistä – katto on korkealla ja seinät horisontissa.

Väylä
Mahtava Tornion–Muonionjoki – paikallisessa kielessä Väylä – on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Väylän kirkkaan veden matka alkaa Yläperän tunturipuroista ja päättyy yli 500 kilometrin päähän Perämeren pohjukkaan. Matkalle mahtuu pauhaavia könkäitä, kohisevia koskia ja rauhaisia sorapohjaisia nivoja lohen kutea. Väylän yläjuoksu halkoo laajoja erämaita ja alajuoksu jokilaakson vanhaa kulttuurimaisemaa. Väylä on pohjoisen elämän virta.

Teuravuoma
Kesäisessä tuulessa lainehtii saraikko ja raatteet kukkivat. Lämmin suo tuoksuu huumaavasti. Porotokka makoilee laajan suon keskellä olevassa saajossa märehtimässä mehevää murkinaansa. Linnut huutavat kulkijalle varoituksiaan. Huiman suurelle ja monimuotoiselle Teuravuomalle on helppo menettää sydämensä. 

Pakasaivo
Mahtava Pakasaivo on Lapin jylhimpiä paikkoja. Aikoinaan pahtaseinien reunustaman Saivon uskottiin olevan kaksipohjainen ja kalojen välillä katoavan pohjassa olevasta reiästä aliseen maailmaan. Pakasaivon risteys sijaitsee n. 12 km Äkäslompolosta Kolariin päin. Risteyksestä on Pakasaivolla matkaa n. 10 km.  

Kirkkopahta
Pakasaivolle vievän tien lähellä nököttää mäntykankaalla yksittäinen siirtolohkare, jonka koko on 6 x 7 metriä ja korkeus pari metriä. Kyseessä ei ole mikä tahansa jääkauden nakkaama kivenjärkäle vaan perinteinen palvospaikka:

Petäjiköstä kivi pohottaa kuin metsänasunto, eikä muuta kiveä ole koko kankaalla. Entisaikaan lappalaiset kokoontuivat Pakajärvelle kesäksi, asustelivat järven ja saivon rannoilla, pyysivät kalaa ja lypsivät porojaan, ja poroilla oli täällä hyvät jäkäläiset kankaat. Sanotaan, että Ruotsin lappalaisiakin asettui tänne. Ja Seitapahtaa sanotaan myös Kirkkopahaksi (Kirkkopahta), "kun se on ollut lappalaisilla niinkun joku kirkkopaikka." (Samuli Paulaharju)

Kuerlinkat
Rauhallisesti virtaileva Kuerjoki villiintyy viimeisellä kilometrillään: joki kuohuu komean kurun pohjalla kohti Äkäsjokea. Vallaton vauhti huipentuu kahteen linkkaan, putoukseen, joista osaavimmat uskalikot saattavat tulva-aikaan syöksyä kajakeilla alas.

Liikennettä on myös vastavirtaan – meritaimenet mielivät yläjuoksun rauhallisille somerikoille kutemaan. Entisaikain kalamiehet pyysivät putouksista ylös yrittäviä taimenia nokkelasti: linkan alle laitettiin pajukontti, johon hypyssään epäonnistuneet kalat putosivat. Kuerlinkka on tänäkin päivänä nimensä mukainen (saameksi Kouderlinkka, taimenputous).

Pallas–Yllästunturin kansallispuisto
Länsi-Lapin maisemaa hallitsee Pallas–Yllästunturin kansallispuisto. Suomen kolmanneksi suurimman kansallispuiston selkäranka on yli 100 kilometriä pitkä tunturiketju, jota ympäröivät luonnontilaiset metsät sekä suot. Tuntureilla ja metsissä kohtaavat eteläiset ja pohjoiset lajit. Samoilla seuduilla vaihtui aikoinaan myös vanha peräpohjalainen maanviljelyskulttuuri pohjoiseksi poronhoitokulttuuriksi.

Kansallispuiston puhdas ja kaunis luonto sekä vaihteleva maasto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet hiihtoon ja muuhun lumiretkeilyyn. Kansallispuiston kävijöitä palvelee latujen, taukopaikkojen ja autiotupien laaja verkosto sekä ainutlaatuinen Metsähallituksen kolmen luontokeskuksen ketju (Äkäslompolo, Pallas ja Hetta). Kansallispuistossa retkeillään roskattomasti.

Varkaankuru
Ylläkseltä alkunsa saava ja Kellostapulin kainalossa matkaansa jatkava Varkaankuru on satumaisen kaunis ja luonnoltaan huikean monipuolinen paikka. Varkaankurua seuraamalla voit omin silmin havaita korkeuden vaikutuksen kasvillisuuteen: kuru alkaa puurajan yläpuolelta ja laskeutuu vähitellen yhä järeämmiksi käyviin metsiin. Varkaankurun alueen lehdot ovat poikkeuksellisen reheviä kasvupaikkoja. Vanhoine puineen ja miehenmittaisine ruohoineen kuru vaikuttaa velhometsältä.

Lajistollisesti Varkaankuru on Lapin aatelia. Huomiota herättävimpiä kasvilajeja ovat miestä korkeammat väinönputket ja pohjansinivalvatit. Vilkkaana virtaavan Varkaanojan partaalta voit yhyttää koskikaran tai virtavästäräkin. Taigametsään tuo tunnelmaa sinipyrstön laulu. Ilma tuoksuu vienosti anikselta – harvinaista raidantuoksukääpää kasvaa siis lähistöllä. Varkaankuru onkin harvinaisten ja uhanalaisten kääpien paratiisi.

Kesänkijärvi
Kesänkitunturin ja Kellostapulin välisessä laaksossa sijaitseva Kesänkijärvi on ainutlaatuisen kaunis paikka. Kalaisaa järveä reunustavat aarnimetsät ja rehevät lähteiköt; kehystävät kauniin harmaat tunturiseinät. Tyynellä ilmalla veden peilikuvamaisema rikkoontuu siikaparven tuikkeihin ja saalistavan taimenen iskuun. .

Nilivaaran poroaita
Kiinnostaako aito maisemakonttori? Sellaiseen voit tutustua Kesänkitunturin länsirinteellä sijaitsevalla Nilivaaran poroerotuspaikalla, joka on ollut käytössä jo 1800-luvun puolella. Aidan vanha osa on tehty perinteisesti käyttämättä nauloja tai pultteja. Erotuspaikalla kiertelemällä hahmotat erotusaidan osat: syöttöaidan, kaarteen, kirnun ja pienet konttorit, joihin kukin poronomistaja keräsi poronsa.

Pyhäjärvi
Tuntureiden ja aarnimetsien kehystämä Pyhäjärvi on kappale kauneinta Lappia. Lähteinen järvi on syvä ja kirkas: näet jopa kymmenen metrin syvyyteen! Jos viihdyt raikkaassa vedessä, niin snorkkeli ei siis ole hullumpi varuste ottaa matkaan...

Pyhäjärvi ja sen vieressä oleva Kukasjärvi ovat aina olleet eränkävijäin suosiossa, mistä merkkeinä maastosta löytyy peurakuoppia ja vanha kalakenttä. Nykyään järvestä voi saada monenlaista kalaa: siimasi päässä teutaroiva kala saattaa olla nieriä, taimen, harjus tai siika.  Järven rannalla on autiotupa sekä kaksi hyvin hoidettua taukopaikkaa. 

Äkässaivo- jylhä palvospaikka
Äkässaivon jylhät maisemat näet poikkeamalla Peurakaltiolta Äkäslompoloon vievältä ladulta reilun kilometrin hiihdon jälkeen kivenheiton oikealle. Alapuolellasi näkyy yksi Lapin mahtavimmista seitapahdoista ja kaunis Saivolampi. Saamelaisen uskomuksen mukaan Saivoa asuttivat vainajat (saivo-kansa), joka eli onnellista elämää syvän järven pohjassa olevan reiän toisella puolella olevan “peilikuvajärven” rannoilla. Jos haluat tutustua upeaan Äkässaivoon tarkemmin, lumikenkäile! Saivolammen yläpuolella, kesäreitin varressa, on viihtyisä kota.

Äkäsmylly
Äkäsjoen rauhallisen juoksun katkaisee heti alkuunsa monihaarainen putous, jonka kuohuja hyödyntää v. 1946 rakennettu vesimylly. Edelleen toimintakelpoisen viljamyllyn lisäksi rakennuskantaan kuuluu paikalle siirretty riihi ja muita rakennuksia.

Maisematie
Nimensä mukaisesti Maisematie tarjoaa huikaisevan komeita näkymiä. Maisematie kulkee Yllästunturin länsipuolella, puurajan korkeudella. Tie nousee lähes 400 metrin korkeuteen. Katseltavaa riittää niin päivänvalossa kuin myös illan pimeydessä. Perinteistä tievalaistusta ei ole käytetty, vaan Lapin luontoa tuodaan tyylikkäästi esille valaisemalla yksityiskohtia, kuten suuria puita ja rakkarinteitä.

Maisematie valmistui syksyllä 2006. Se lyhensi Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylien välimatkan 15 kilometriin. Ennen Maisematietä Luosun kautta kiertäessä matkaa kylien välille kertyi noin 30 kilometriä.

Ruotsi
Pajalan kauniissa kylässä voit tutustua Tornionjokilaakson rikkaaseen kulttuurihistoriaan. Jos haluat tehdä retken suurtuntureille, niin Abiskon alue ei ole kuin neljän tunnin ajomatkan päässä. Matkalla näet Meänmaata mahtavine virtoineen ja viehättävine kylineen.