Historia
Tunturihiihdolla on Ylläksellä pitkät perinteet
Lapin matkailun ensimmäisenä kulta-aikana pidetään 1930-lukua, jolloin tunturihiihdosta ja mutkamäenlaskusta tuli etelän varakkaiden ja muotitietoisten ihmisten harrastus.
Ylläksen Äkäslompolon seitsemän tunturin kauneus ei kauaa pysynyt salaisuutena, sillä ensimmäiset matkaajat saapuivat kylään jo vuosikymmenen alussa. Koska tuolloin ei kylään johtanut vielä kunnon tieyhteyttä, niin loppumatka taittui poro- tai hevoskyydillä. Kylän asukkaat tarjosivat vieraille yösijan omista asumuksistaan ja vaikka alussa tuntuikin kummalta, että joku halusi maksaa yöpymisestä jotain, niin pian huomattiin kuinka hyvän lisäansaintamahdollisuuden tunturihiihtäjät antoivatkaan. Ensimmäiset vuokrakäyttöön tarkoitetut majat valmistautuivatkin perimätiedon mukaan jo vuonna 1936.
Sota katkaisi orastavan elinkeinon, mutta rauhan taas saavuttua kehitys pääsi jatkumaan. Vuonna 1954 saatiin Äkäslompoloon vihdoin kunnon tie ja kolme vuotta myöhemmin Kolarin kunta toi helpotusta mutkamäenlaskijoille. Tuohon asti näet kylästä noustiin hiihtäen noin 5 km matka ylös Ylläksen rinteille, jossa sitten päästiin harjoittamaan laskuakin. Nousut tapahtuivat lihasvoimin - kuinkas muutenkaan. Vuonna 1957 kunta aloitti hissitoiminnan Ylläksen Varkaankurussa naruhissillä, jonka voimanlähteenä toimi volkswagenin moottori. Kylästä tunturiin ei ollut vielä tietä, joten bensiini rahdattiin paikalle kanistereissa. Tämä hissi oli toiminnassa aina vuoteen 1963 saakka ja hissin alkuperäinen yläasemakoppi on edelleenkin paikoillaan nykyisen Kuruhissin vieressä.
Vuonna 1967 kehitys otti jälleen askeleen eteen päin kun Äkäslompoloon saatiin sähköt ja Yleisradio rakensi tien Yllästunturin huipulle. Pian tämän jälkeen Yllästunturi Oy aloitti hissiliiketoiminnan ja ensimmäiset sähköhissit pystytettiin nykyisen Ylläs-Ski Oy:n rinnealueelle. Tästä voi katsoa nykyisen rinneyhtiön toiminnan alkaneen ja Ylläksellä oli laskettelijoiden iloksi taas hissejä käytössä muutaman vuoden tauon jälkeen. 60-luvulla Äkäslompolossa tapahtui laaja siirtyminen maataloudesta matkailuelinkeinoon ja heti seuraavan vuosikymmenen alkaessa kaksi Ylläksen legendaarista viihdepaikkaa aloittivat toimintansa - nimittäin Riemuliiteri ja Äkäshotelli eli Pirtukirkko, kuten se paremmin tunnetaan.
80 - luku oli voimakkaan kehityksen aikaa
Sitten alkoi tapahtua laajalla rintamalla. Ylläksen alueellinen markkinointiyhteistyö alkoi ja Äkäslompolon Matkailu ry ryhtyi hoitamaan alueen latuja. Vuonna 1982 rinnepuolella tehtiin iso harppaus kun ensimmäiset hissit rakennettiin nyt myös Yllästunturin eteläpuolelle, jossa nykyinen Sport Resort Ylläs otti ensiaskeleensa. Myös Äkäslompolon puolella hissi- ja rinnerakentaminen oli kiivasta. Finnair aloitti liikennöinnin Kittilän lentoasemalle ja Vr toi ensimmäiset henkilöjunavuorot Kolariin. Voimakas kehitys ei jäänyt huomaamatta, matkailijamäärät kasvoivat voimakkaasti ja vuonna 1991 Ylläs valittiin ensimmäisen kerran vuoden hiihtokeskukseksi Suomessa.
90 - luvun lamasta uuden vuosituhannen investointeihin
Lama ja devalvaation vaikutus iski Ylläksenkin matkailuelinkeinoon yllättäen ja lujasti. Voimakas rakentaminen pysähtyi, mutta toiminta jatkui ja nyt painopiste siirtyi olemassa olevien palveluiden hiomiseen ja tulevan suunnitteluun.
Uudelle vuosituhannelle tultaessa oltiinkin sitten hyvissä asemissa aloittamaan mittavat investoinnit, joilla Ylläksen palvelutarjonta nostettiin kerralla Suomen kärkikastiin. Äärettömän suuri merkitys oli nk. Maisematien avaamisella vuonna 2005 Äkäslompolon ja Ylläsjärven välille. Nyt Ylläksen kaksi aitoa Lapin kylää olivat vihdoin yhteydessä toisiinsa ja liikkuminen alueella helpottui huomattavasti. Tämä avasi alueen yritysten patoutuneen investointitarpeen ja pelkästään Ylläksen kaksi rinneyhtiötä rakensivat uusia hissejä, rinteitä ja palvelurakennuksia yli 20 miljoonalla eurolla vuonna 2006 alkaneen investointiohjelman aikana.
Ylläs on nyt entistä monipuolisempi ja laadukkaampi, kansainvälinen matkailukeskus aivan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeessa. Petipaikkoja Ylläksen alueella on tällä hetkellä n. 22 000 kpl ja lisää rakennetaan koko ajan.
Siitä huolimatta Ylläs on onnistunut ylläpitämään vanhaa ja perinteikästä tunturihiihdon perinnettään. Laduilla tervehditään vastaantulijoita kuin vanhoja tuttuja ja rinnekeskuksissa on edelleen välitön ja konstailematon tunturitunnelma. Ylläkselle kaikki ovat tervetulleita ja täällä voi kiireen unohtaa. Sen sijaan voi heittäytyä täysin rinnoin nauttimaan seitsemän tunturin monimuotoisesta ja upeasta luonnosta, monipuolisista aktiviteeteista tai sitten vain hiljaa eteen päin soljuvasta Ylläksen elämästä.
Jokainen löytää sellaisen Ylläksen kuin itse haluaa.
