9. Äkäslompolo – Latvamaja – Karhukota – Kotamaja – Hangaskuru – Äkäslompolo

Pituus 29 km
Taso: Pääosin helppo, 7 km keskivaikeaa HUOM! Kaudella 2012-2013 Kotamaja remontissa, pihalla oleva kota on kuitenkin omatoimisen oiva levähdyspaikka sekä telttakahvilan palvelut käytettävissä.

Äkäslompolon jäältä lähdetään itään, kohti Kesängin Keidasta ja Latvamajaa. Alkumatkan tasaisen osuuden jälkeen Kesängin Keitaalta jatketaan lievästi nousevaa suomaastoa parin kilometrin verran Kahvikeitaan ja Latvamajan väliselle ladulle, josta vasemmalle kääntymisen jälkeen alkaa puolen kilometrin nousuosuus. Latvamajalta etsitään viitta joka opastaa Kotamajan suuntaan. Hiihdellään kolmisen kilometriä mukavan vaihtelevassa maastossa, minkä jälkeen käännytään Karhukodalle vievälle ladulle. Maasto muuttuu lähes kokonaan laskuvoittoiseksi ja Karhukota on edessä yllättävän nopeasti.

Tämä on hyvä paikka levähtää ja tulistella omin eväin. Karhukodalta jatketaan kohti Kotamajaa. Neljän kilometrin matkalla ennen seuraavaa risteystä nousut ja laskut vuorottelevat sopivasti, ja niitä voidaan kuvailla helpoiksi. Risteyksestä käännytään vasemmalle Kotamajaa (remontissa talvikauden 2012-2013) kohti. Latu nousee loivasti koko ajan Lainion ja Pyhätunturin välisessä kurussa, mutta tuntuu silti helpolta hiihtää. Latukahvilaherkkuja halajavan kannattaa ottaa suunnaksi Elämänluukku ja jatkaa sieltä Kukaslompolojärven kautta lähtöpaikkaan.

Kun Kotamajan kodalla eväät on nautittu, jatketaan kohti Latvamajaa ja Hangaskurua, Lainion rinnettä sivuten. Alun 40 korkeuserometrin nousun jälkeen latu muuttuu taas hiihtäjälle suosiolliseksi. Laskut seuraavat toisiaan ja matka taittuu voimia kuluttamatta. Hangaskurun laavulla on aurinkoisella kevätsäällä mukava istahtaa pidemmäksikin aikaa. Laavulta reitti suuntaa suon yli kohti Äkäslompoloa. Suon ylityksen jälkeen alkaa 60 metrin nousu kahden kilometrin matkalla. Mutta kuinka ollakaan, aina nousun jälkeen seuraa lasku. Niinpä nytkin saadaan lasketella kolme kilometriä yhtä soittoa. Viimeiset sadat metrit pitää jopa vähän jarrutella ja varoa tien ylitystä. Tämän jälkeen onkin jäljellä vain pari kilometriä tasaista ja ollaan taas Äkäslompolon jäällä.

Tämä reitti kulkee pääosin metsäisiä maastoja, joten se sopii hiihdettäväksi myös tuulisella säällä. Reitti sopii kaikille keskipitkistä laturetkistä pitäville, mutta vaatii jonkin verran hiihtokokemusta ja -kuntoa.